Viime vuonna toteutetun kansainvälisen ESRA-kyselytutkimuksen (E-Survey of Road Users’ Attitudes) tulokset ovat suomalaisittain surullista luettavaa. Peräti kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti ajaneensa edellisten 30 päivän aikana vähintään kerran ylinopeutta. Tällä tuloksella Suomi erottuu rumasti 39 tutkimukseen osallistuneen maan joukosta.
Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pasi Rissaselle suomalaisten leväperäinen suhtautuminen ylinopeuksiin on tuttu juttu. Hänen mukaansa erityisesti pienistä ylinopeuksista on tullut maan tapa, johon lankeaa valtaosa autoilijoista.
”Ylinopeudet ovat liikennekulttuurimme pahin ongelma. Vain harva ajaa ylinopeutta yli 20 kilometriä tunnissa, mutta pienetkin ylinopeudet lisäävät selvästi riskiä joutua onnettomuuteen. Suomessa vuosina 2003–2022 kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa lähes puoleen liittyi ylinopeus, Rissanen muistuttaa.
Poliisihallituksen analyytikko Mika Sutelalta löytyy Rissasen näkemyksiä tukevaa tilastotietoa. Viime vuonna poliisin tietoon tuli lähes 120 000 tieliikennettä koskevaa rikosepäilyä. Niistä reilut 72 500 oli liikenneturvallisuuden vaarantamisia.
”Valtaosa liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevista rikosepäilyistä johtui juuri ylinopeuksista. Voikin todeta, että ylinopeudella ajaminen on suomalaisessa liikennekulttuurissa iso haaste”, Sutela summaa.
Liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi lasketaan useimmiten yli 20 km/h ylinopeudet. Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on 5–40 päiväsakkoa tai enintään puoli vuotta vankeutta. Pienemmät ylinopeudet tulkitaan liikennerikkomuksiksi, josta poliisi kirjoittaa liikennevirhemaksun.
Jos ylinopeutta on roimasti, noin 50 km/h yli sallitun, kuljettaja syyllistyy törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Esimerkiksi silloin, jos kuljettaja ajaa yli 130 km/h nopeutta 80 km/h nopeusrajoitusalueella.
Sutelan mukaan poliisi kirjasi viime vuonna tähän rikostyyppiin liittyviä rikosepäilyjä yli 4 600 kappaletta. Kaikki tosin eivät aiheutuneet ylinopeuksista, vaan mukana oli myös muun muassa holtittomia ohituksia sekä pysähtymis- tai väistämisvelvollisuuden laiminlyöntejä. Minimirangaistus törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on 30 päiväsakkoa. Vankeutta siitä voidaan tuomita enimmillään kaksi vuotta.
Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja liikenneturvallisuuden törkeään vaarantamiseen syyllistyvät useimmin nuorimmat ikäluokat. Esimerkiksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta epäiltiin viime vuonna 6,4 prosenttia alle 21-vuotiaista, mutta vain 1,8 prosenttia 61-vuotiaista tai sitä vanhemmista kuljettajista.
Sutela kuitenkin muistuttaa, että ylinopeudet ja muut lainvastaiset teot liikenteessä eivät ole yksistään nuorten aiheuttama ongelma.
”Vaikka nuoria pidetään usein riskiryhmänä liikenteessä, rikoksia kyllä tekevät liikenteessä kaikenikäiset. Riippuu hieman siitä, mistä rikoksesta on kyse. Ylinopeutta ajavat niin varttuneemmat kuin nuoremmatkin kuljettajat. Nuorilla kuitenkin korostuvat vakavammat teot, esimerkiksi törkeät kaahailut”, Sutela sanoo.
Poliisin toiveena on, että suomalaiset pysähtyisivät toviksi pohtimaan omia ajotottumuksiaan ja asennoitumistaan liikenneturvallisuuteen. Liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia noudattamalla tieliikennekuolemia ja vakavia vammautumisia voitaisiin merkittävästi vähentää.
”Liikennekuolemien määrä on Suomessa tasaisesti laskenut, mutta nollavision saavuttamiseen on vielä pitkä matka. Jokainen meistä voi saada pienillä ajotavan muutoksilla paljon hyvää aikaa. Esimerkiksi ylinopeuden ajamisella on matka-aikaan loppujen lopuksi hyvin pieni vaikutus”, Pasi Rissanen muistuttaa.
