Liikenneturvan kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista kammoksuu liian lyhyttä turvaväliä pitäviä autoilijoita. 14 prosenttia vastaajista pitää peräpuskurissa roikkuvaa peesaajaa jopa pahimpana pelkonaan liikenteessä.
Pelko ei ole tuulesta temmattu, sillä liian lyhyellä turvavälillä ajaminen on Suomessa todella yleistä. Turvavälistä nipistäminen on keskeinen syy peräänajoissa, jotka muodostivat kolmanneksen vuonna 2022 sattuneista liikennevahingoista. Toisen autoilijan perään rysäytettiin vuoden aikana peräti 12 214 kertaa.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Sami Kivilän mukaan syväluotaava tieteellinen tutkimus turvavälien noudattamisesta uupuu. Suuntaa antavaa dataa on kuitenkin saatavilla.
Liikenneturvan ja liikkuvan poliisin vuonna 2014 toteuttamassa seurantatutkimuksessa tarkkailtiin Helsingin sisääntuloväylien liikennettä 67 tunnin ajan. Tuona aikana mittauspisteen ohitti 210 000 ajoneuvoa. Niiden keskimääräinen ajonopeus oli 90 km/h ja turvaväli keskimäärin 57 metriä. Tuolla nopeudella turvavälin pitäisi olla vähintään 90 metriä. Siis reilu kolmannes pidempi!
”Yleisradio puolestaan teki vuonna 2020 hieman samantyyppisen tutkimuksen, jossa arvioitiin silmämääräisesti 1000 auton turvaväliä Turun seudulla. 42 prosentilla autoilijoista turvaväli oli liian lyhyt. Tuolloin poliisi ilmoitti omien kokemustensa olevan samansuuntaisia Ylen saamien tulosten kanssa”, Kivilä sanoo.
Miksi riittävää turvaväliä ei pidetä? Onko syynä piittaamattomuus, ilkeys vai tietämättömyys? Kivilä kallistuu viimeiseksi mainitun vaihtoehdon suuntaan.
”Vain hyvin harva ajaa liian lähellä ilkeyttään. Monesti koetaan, että oma turvaväli eteen on riittävä, mutta takana tuleva ajaa liian liki.”
Tähänkin Kivilältä löytyy takataskusta tutkimustietoa. Liikenneturvan vuonna 2020 tekemässä kyselyssä peräti 43 prosenttia kuskeista ilmoitti pitävänsä aina riittävää turvaväliä edellä ajavaan. Ainoastaan reilu kymmenes vastaajista kertoi turvavälin olevan kunnossa vain silloin tällöin tai harvoin.
”On huomioitava, että vastaukset perustuivat vastaajien omaan kokemukseen riittävästä turvavälistä. Aina turvaväli ei kuitenkaan ole riittävä, vaikka se siltä tuntuukin. Esimerkiksi Autoklinikan vuonna 2019 tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain vajaa kolmannes vastaajista tunsi turvavälisuositukset”, Kivilä toteaa.
Tieliikennelaki velvoittaa autoilijaa pitämään edellä kulkevaan ajoneuvoon niin pitkää turvaväliä, että peräänajosta ei ole vaaraa.
Kesäisellä kuivalla maantiellä ajettaessa peräänajon riski pienenee huomattavasti, jos etäisyys edellä ajavaan on metreinä vähintään sama kuin auton ajonopeus. Esimerkiksi 80 km/h nopeudella ajettaessa turvavälin tulisi olla vähintään 80 metriä tai neljä sekuntia. Taajamassa turvavälin puolestaan pitäisi olla puolet ajonopeudesta eli 40 km/h nopeudella 20 metriä. Talvikelillä turvaväli on tarpeen vähintäänkin tuplata niin maantiellä kuin kaupungissakin.
”Riittävällä turvavälillä voi varmistaa liikenneturvallisuuden, ja samalla autokin pysyy kunnossa. Kun turvaväli on liian lyhyt, edellä ajavasta autosta voi lentää irtokiviä ja -nastoja tuulilasiin. Heikon näkyvyyden vuoksi myös ennakointimahdollisuudet heikkenevät, ja esimerkiksi riski ajaa tiellä olevaan kuoppaan kasvaa”, Kivilä muistuttaa.
Mikä sitten saa kuskin kruisailemaan liian likellä edessä kulkevaa? Kivilän mielestä tietämättömyyden ohella myös kiire on liian lyhyiden turvavälien taustalla.
”Koetaan, että päästään nopeammin perille, kun turvaväliä kiritään lyhyemmäksi. Se on puhtaasti psykologinen juttu ilman totuuden häivääkään. Olemattomalla turvavälillä ajaminen muuttuu nykiväksi, polttoaineenkulutus lisääntyy ja keskinopeus jopa laskee.”
Perässä roikkujasta kärsivälle Kivilä antaa hyvän ja selkeän ohjeen.
”Mitä lähempänä joku roikkuu, sitä isompi turvaväli kannattaa pitää edessä ajavaan. Samalla on hyvä hidastaa ajonopeutta. Näin voi välttyä äkkijarrutuksen tarpeelta ja vähentää samalla riskiä siitä, että takana ajava rysäyttää perään.”
Yksi näppärä keino ylläpitää hyvää turvaväliä on hyödyntää uusien Toyotan autojen Safety Sense -turvallisuusvarustukseen kuuluvaa adaptiivista vakionopeudensäädintä (ACC).
Perinteisen vakionopeudensäätimen tavoin ACC pitää yllä kuljettajan asettamaa ajonopeutta. Se kuitenkin tunnistaa edellä hitaammin kulkevan ajoneuvon ja laskee ajonopeuden sopivalle tasolle, jotta turvaväli edellä olevaan pysyy halutun pituisena. Kuljettaja voi määrittää turvavälin pituuden manuaalisesti.
• Jos epäilet ajavasi liian lyhyellä turvavälillä, laske seuraavalla ajoreissuilla etäisyytesi edellä ajaviin. Ala laskea, kun edessäsi ajava on ohittanut jonkin kiinteän esteen. Jos et ennätä laskea hitaasti neljään ennen kuin autosi ohittaa kyseisen esteen, on turvavälisi liian lyhyt.
• Jos liian lyhyellä turvavälillä ajaminen on iskostunut tavaksi, siitä pois oppiminen vie aikansa.
• Kiinnitä turvaväliisi erityistä huomiota vähintään kuukauden ajan. Pyri tietoisesti jättämään pidempi turvaväli kuin aikaisemmin.
• Kun varaat matkaan viisi minuuttia enemmän aikaa, kiireen tuntu häviää ja houkutus turvavälin lyhentämiseen vähenee.
Lähde: Sami Kivilä, Liikenneturva
