Kansainvälisen liikennekäyttäytymistä kartoittavan ESRA 3-tutkimuksen (E-Survey of Road Users’ Attitudes) mukaan suomalaiset ovat liikenteessä keskimääräistä vastuullisempaa porukkaa. Meillä luuraavat kuitenkin omat luurankomme hanskalokerossa. Erityisiä haasteita ajamiseemme aiheuttaa povitaskussa sykkivä seuralainen – matkapuhelin.
ESRA3-kysely osoittaa, että suomalaiset ovat eurooppalaisessa mittakaavassa todellisia lurjuksia, mitä tulee matkapuhelinten käyttöön ajon aikana. Peräti 41 prosenttia suomalaisista autoilijoista kertoi viestitelleensä tai lukeneensa uutisia ja some-päivityksiä viimeisen vuoden aikana ajaessaan. Lisäksi 45,9 prosenttia vastaajista raportoi taittaneensa matkaa luuri kädessä puhuen. Euroopan maiden keskiarvot näiden kysymysten osalta olivat 25,4 ja 24,6 prosenttia.
Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen muistuttaa, että tieliikennelaki kieltää moottoriajoneuvon kuljettajaa käyttämästä viestintälaitetta kädessä pitäen tai muuten ajoa häiritsevällä tavalla. Matkapuhelimen ohella viestintälaitteeksi lasketaan esimerkiksi auton oma käyttöjärjestelmä kosketusnäyttöineen ja sovelluksineen.
”Uskoisin suomalaisten ymmärtävän, millaisia ongelmia matkapuhelimen käyttö ajon aikana aiheuttaa. Osa kuljettajista kuitenkin aliarvioi kännykän käytön riskit samaan tapaan kuin huonon ajokelin tai ylinopeudenkin aiheuttaman riskin”, Jääskeläinen pohtii.
Miksi puhelimen käyttö sitten on niin pahasta? Jääskeläinen korostaa, että ongelma ei ole pelkästään kännykässä, vaan kaikissa asioissa, jotka vievät kuljettajan tarkkaavaisuuden pois liikenteestä ja ajoneuvon turvallisesta kuljettamisesta. Kännykkää käytetään arjessa runsaasti, joten sen rooli häiriötekijänä on korostunut.
”Matkapuhelimesta on tullut lyhyessä ajassa elämänhallintalaite. Sen avulla olemme jatkuvasti reaaliaikaisessa yhteydessä muihin ihmisiin. Älypuhelin tarjoaa myös runsaasti addiktoivaa sisältöä. Se on kuin maailman pienin hedelmäpeli.”
Jääskeläisen mukaan kännykkä vie katseemme pois liikenteestä, saa meidät irrottamaan otteemme ratista ja mikä pahinta, unohtamaan liikenneympäristön. Huomaamatta kännykän selaamisesta tulee ykköstehtävämme ja ajaminen putoaa ajatuksissamme kakkossijalle. Erityisen suuri ongelma on se, että kännykkä voi kaapata huomiomme jopa minuuteiksi kerrallaan. Uppoutuminen luurin pariin tapahtuu yleensä vähitellen ja huomaamatta.
”Kun keskitymme puhelimeen, havainnointimme hidastuu emmekä huomioi kaikkea ympärillämme tapahtuvaa. Reagoimme viiveellä, ja aloitamme esimerkiksi jarrutuksen liian myöhään. Kännykän käytön vaikutuksia voi hyvin verrata silmät kiinni ajamiseen”, Jääskeläinen sanoo.
Kännykän käyttö liikenteessä aiheuttaa säännöllisesti vaaratilanteita. Esimerkiksi peräänajo-onnettomuuksien riski jopa kahdeksankertaistuu luurin kanssa räpeltäessä. Valitettavan usein kuljettajan tarkkaamattomuus johtaa myös vakaviin onnettomuuksiin.
”Suomen liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnat ovat arvioineet, että kännykän käyttö on osasyynä 3–5 kuolonkolariin vuosittain.”
Miten kännykän kohtalokkaat houkutukset voisi sitten ajon aikana torjua?
”Tärkeintä on tehdä jo ennen ajoon lähtemistä päätös olla käyttämättä puhelinta. Halutessaan puhelimen viesti- ja merkkiäänet voi hiljentää, jotta turhat ärsykkeet eivät haittaa ajoa. Työyhteisöissä ja perheissä olisi myös hyvä yhdessä sopia, että ajaessa viesteihin tai puheluihin ei tarvitse vastata”, Jääskeläinen vinkkaa.
• 18 % on autoillut alkoholia nautittuaan ja 10,6 % huumeita käytettyään.
• 49,9 % on ajanut ylinopeutta moottoritiellä ja 47,7 % taajamassa.
• 21,1 % on ajanut rättiväsyneenä.
• 25,4 % tekstaili tai luki verkkosisältöjä ajon aikana ja 24,6 % puhui puhelimeen ilman hands free -laitetta.
