Näin monta henkeä talvinopeusrajoitukset säästävät

Liikenneturvan kyselytutkimukset osoittavat suomalaisten olevan vahvasti talvinopeusrajoitusten kannalla. 85 prosenttia viimevuotiseen kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoi nopeusrajoitusten petraavan liikenneturvallisuutta.

Tänä syksynä julkaistun uuden kyselytutkimuksen vastaajista peräti 92 prosenttia näki, että talvinopeusrajoitusten tärkein tehtävä on tieliikenteen turvallisuuden lisäämisen. Tässä Suomen kansa on ehdottoman oikeassa.

”Väylävirasto on todennut, että talvinopeusrajoitusten ansiosta tieliikenteessä kuolee kahdeksan ja loukkaantuu 36 ihmistä vähemmän joka vuosi”, Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen kertoo.

Sallittu nopeuskin joskus liikaa

Talvinopeusrajoituksiin siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sallittua ajonopeutta lasketaan 20 kilometrillä tunnissa. Moottoritiellä saa talviaikaan huristella satasta ja maantienopeudet pudotetaan satasesta 80 kilometriin tunnissa, joillakin osuuksilla jopa 70 kilometriin tunnissa.

”Tavanomaisesti talvinopeusrajoitusten käyttöön siirrytään lokakuun loppupuolella ja niiden voimassaolo päättyy aikaisintaan maaliskuun lopulla. ELY-keskukset päättävät tarkemmista alueellisista aikatauluista”, Savolainen sanoo.

Pienehköllä ajonopeuden laskulla saavutetaan merkittäviä turvallisuushyötyjä pimeissä, pöperöisissä ja liukkaissa talviolosuhteissa.

”Ajonopeuden lasku antaa kuljettajalle enemmän aikaa havainnointiin ja ennakointiin sekä lyhentää olennaisesti jarrutusmatkaa. Samalla vähenevät polttoaineenkulutus, päästöt, asfaltin kuluminen sekä auton sisälle kantautuva rengasmelu”, Savolainen summaa.

Vaikeissa olosuhteissa liikuttaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että liikennemerkin sallima talvinopeusrajoituskin saattaa olla liikaa. Fiksu kuski käyttää omaa älliä, ja pudottaa tilannenopeuttaan sääolosuhteiden vaatimalle tasolle.

Talvinopeusrajoituksia kokeiltiin 80-luvun lopulla

Talvinopeusrajoituksia kokeiltiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuosina 1987–1989. Kokeilun positiiviset tulokset vakuuttivat niin kansan kuin päättäjätkin.

Tiehallinnon (nyk. Väylävirasto) 80-luvun lopulla tekemä tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimus osoitti kolmen neljästä autoilijasta kannattavan talvinopeusrajoituksia. Pysyvästi talvinopeusrajoitukset otettiin käyttöön vuonna 1991.

”Vuodenajan mukaan vaihdettavat talvinopeusrajoitukset ovat suomalainen keksintö. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa niitä ei ole käsittääkseni käytössä. Sääolosuhteiden mukaisesti vaihtuvia nopeusrajoituskylttejä tosin on muissakin maissa Euroopan maissa”, Savolainen toteaa.

Talvinopeusrajoituksilla vain pieni vaikutus matka-aikaan

Suomalaisten positiivinen suhtautuminen talvinopeusrajoituksiin näkyy myös ajotavoissa. Savolainen arvioi, että valtaosa kuskeista noudattaa talveksi alennettuja nopeusrajoituksia. Tosin paremmilla talvikeleillä monen kuljettajan kaasujalka painaa enemmän, kuin sakeassa lumituiskussa.

Savolainen toivoo, että suomalaiset varaisivat talven työ- ja lomareissuille hieman reilummin aikaa ja ottaisivat ajonopeudesta napsun pois paremmallakin talvisäällä. Nopeuden vähentäminen 20 kilometrillä tunnissa pidentää 100 kilometriin ajoon kuluvaa matka-aikaa vain 10–15 minuuttia.

”Talven lomareissuilla on paljon parempi fiilis, kun ennakoidaan haastavat ajokelit ja varataan matkantekoon riittävästi aikaa. Automatkoille on tärkeä varata myös riittävästi lämmintä vaatetta. Jos matkalla sattuu kolari tai autoon tulee tekninen vika, ohjaamo viilenee erittäin nopeasti”, Savolainen muistuttaa.

Näin suomalaiset suhtautuvat talvinopeusrajoituksiin

• Liikenneturvan kyselyssä* esitettiin väite: ”talvinopeusrajoituksista on liikenteessä turvallisuushyötyä”. 42 % vastaajista oli väitteen kanssa vahvasti samaa mieltä ja 43 % samaa mieltä. 9 % vastaajista oli asiasta vahvasti eri mieltä ja 3 % eri mieltä. 3 % ei osannut vastata kysymykseen.

• Kun Liikenneturvan keväisessä kyselyssä** tiedusteltiin suomalaisten kantaa väitteeseen ”nopeusrajoitusten tärkein tehtävä on liikenteen turvallisuuden lisääminen” vastaajat olivat hyvin yksimielisiä. 65 % vastaajista oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja 27 % melko samaa mieltä. 3 % vastaajista oli väitteen kanssa täysin eri mieltä ja 3 % eri mieltä. 2% ei osannut kommentoida kysymystä.

Lähteet: Liikenneturvan kyselytutkimukset 11/2022* ja 3/2023**