Eläkeikään ennättäneiden autoilijoiden määrä on Suomessa kovassa kasvussa. 2010-luvulla 65 vuotta täyttäneiden ajokortin haltijoiden määrä kasvoi yli 300 000:lla. On ennustettu, että vuonna 2040 ajokortillisten 75–79-vuotiaiden suomalaisten määrä on 2,5-kertainen ja yli 80-vuotiaiden noin nelinkertainen verrattuna tilanteeseen vuonna 2010.
Yleisesti oletetaan, että ikääntyneiden kuljettajien onnettomuusriski on muita autoilijoita suurempi. Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholmin mukaan nuorimmille ja vanhimmille autoilijoille kolareita sattuu muita ikäryhmiä enemmän. Vakavia, kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia ikääntyneille kuljettajille ei kuitenkaan satu muita ikäluokkia enempää.
”Ikääntyneiden kuljettajien osuus liikenteessä kuolleista autoilijoista vastaa aika lailla heidän prosentuaalista osuuttaan koko väestöstä. Ikääntyneiden keho on kuitenkin nuorempia hauraampi, ja he saavat onnettomuuksissa helpommin vakavia vammoja. Kaiken kaikkiaan tutkimukset osoittavat, että terveet, hyväkuntoiset ja ajamaan tottuneet iäkkäät kuljettajat eivät muodosta erityistä riskiä liikenteessä”, Nyholm sanoo.
Nyholm muistuttaa, että pitkään autoilleiden seniorien ajotaito on monesti hyvä. Ongelmana on kuitenkin ajokyvyn aleneminen aistien, kognitiivisen eli tiedon käsittelyyn liittyvän toimintakyvyn ja kehon kunnon heikkenemisen myötä. Vanhemmille kuljettajille liikenneonnettomuuksia sattuu erityisesti havainto- ja ajovirheiden vuoksi. Haastavia liikennetilanteita ovat usein esimerkiksi kolmion takaa risteykseen ajaminen ja vasemmalle kääntyminen.
”Liikennetilanteiden havaitseminen, arviointi ja reagointi hidastuvat iän karttuessa. Se tekee erityisesti haastavammissa liikennetilanteista toimimisesta vaikeaa. Kyse ei ole siitä, että ei osaisi enää ajaa. Ajamisen haasteet aiheutuvat toimintakyvyn muutoksista”, Nyholm painottaa.
Ikääntyminen muuttaa ihmistä hitaasti ja yksilöllisesti. Omassa toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset tiedostetaan yleensä varsin hyvin, ja ajamista sopeutetaan oman ajokyvyn rajoitusten mukaisesti. Varovaisuuden ja ennakoinnin merkitys liikenteessä korostuu. Monet vanhemmat kuljettajat myös ajoittavat ajamistaan, jotta he pystyisivät välttämään pahimmat ruuhkat ja huonoimmat ajokelit.
”Oman toimintakyvyn heikkenemistä kompensoidaan esimerkiksi hidastamalla ajonopeutta, rajaamalla ajamista tutuille reiteille ja suorittamalla ajot optimaalisena ajankohtana, esimerkiksi valoisalla”, Nyholm luettelee.
Vanhemmalle kuljettajalle on myös hyötyä uusien autojen kehittyneistä turvajärjestelmistä. Esimerkiksi kaistallapitoavustin, kuolleen kulman varoitin, hätäjarrutustoiminto ja vireystilan valvonta helpottavat ajamista.
Auton kehittyneimmätkään turvavarusteet eivät kuitenkaan auta, jos kuljettajan ajokunto ei ole riittävä. Nyholm painottaa, että hyvä ajoterveys on keskeinen kriteeri autolla ajamiselle. Koska terveydentila voi heikentyä vanhemmalla iällä nopeastikin, seurataan ikääntyneen ajokuntoa muita kuljettajaryhmiä tarkemmin.
Seniori joutuu uusimaan B-ajokorttinsa 70 vuotta täyttäessään. Jos kortin uusii viimeistään merkkipäivänä, lääkärinlausunto edellytetään ainoastaan erityisestä syystä. 70 vuotta täyttäneen on uusittava ajokorttinsa viiden vuoden välein ja toimitettava ajokorttihakemuksen liitteenä laajennettu lääkärilausunto terveydentilastaan.
”Pitkäaikaissairaudetkaan eivät aina estä ajokortin saamista, kun sairauden hoito ja lääkitys ovat kunnossa. Ensisijaisesti lääkäri tukee ajokyvyn säilyttämistä, sillä usein sairauden oikea hoito mahdollistaa ajamisen pidempään.”
Tutustu Liikenneturvan Sairaudet, lääkkeet ja toimintakyky liikenteessä -oppaaseen (pdf).
Kuljettajan ajokunto voi terveystarkastusten välissä heiketä hetkellisesti tai pitempiaikaisesti sairauksien, kuten myös monien muiden syiden vuoksi. Väsymys ja vireystilan lasku, päihteiden käyttö, tietyt lääkeaineet ja voimakkaat tunnetilat vaikuttavat kaikkien kuljettajien ajokykyyn. Vanhemmille autoilijoille niiden vaikutus voi kuitenkin olla erityisen suuri. Omaa ajokuntoa onkin tärkeä arvioida ennen ratin ääreen istumista ja myös ajon aikana.
”Omien tuntemuksien kuulostelu on tärkeää. Millainen on yleinen olotilasi? Oletko nukkunut tarpeeksi tai vaivaako stressi? Vaikuttavatko lääkkeet tai päihteet ajokykyysi? Kuljettaja on aina vastuussa siitä, että hänen ajokuntonsa on riittävä turvalliseen ajamiseen.”
Oman ajokyvyn pidempiaikaisessa arvioinnissa voi käyttää apuna Liikenneturvan kehittämää Kuljettajan itsearviointi -työkalua. Se auttaa havaitsemaan muutokset omassa ajokyvyssä ja tunnistamaan syitä muutosten taustalla.
Ajokunnon ylläpitämisessä auttavat samat tutut konstit kuin hyvän terveyden ylläpitoonkin; kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja tasapainoa parantava fyysinen harjoittelu, riittävä lepo, laadukas ravinto sekä hyvät sosiaaliset suhteet. Mielen terveyttä voi parantaa haastamalla aivoja esimerkiksi erilaisten tietoteknisten tehtävien avulla.
”Säännöllinen ajaminen on erityisen tärkeä keino ylläpitää ajokykyä. Toinen tärkeä asia on säännöllinen liikunta. Myös silloin, kun fyysinen toimintakyky on jo heikentynyt, arkiliikunnalla, kuten kävelyllä, on keskeinen vaikutus kunnon ylläpitämisessä”, Nyholm toteaa.
Selkeitä merkkejä ajokyvyn heikkenemisestä ovat arkisiin asioihin liittyvät unohtelut, voimakkaat muutokset tarkkaavaisuudessa ja keskittymiskyvyssä sekä havainnointiin ja auton hallintalaitteiden käyttöön liittyvät ongelmat.
”Myös torkahtelu rattiin ja aiemmasta poiketen tapahtuvat peltikolarit tai läheltä piti tilanteet sekä poliisin ajovirheiden vuoksi tekemät pysäytykset viittaavat ajokyvyn heikkenemiseen. Alkavista ajamisen ongelmista voivat kertoa myös ongelmat liikenteen rytmissä pysymisessä”, Nyholm luettelee.
Jos iäkkään läheisen ajokyky aiheuttaa huolta, Nyholm kehottaa ottamaan asian puheeksi. Omaan ajokykyyn liittyvät asiat ovat monelle seniorille herkkä paikka, joten hienotunteisuus on paikallaan.
”Liikkeelle voi lähteä kysymällä, onko iäkäs ihminen itse huomannut muutoksia ajokyvyssään. Oman huolensa voi sanoittaa tuomalla konkreettisesti esiin ajamiseen liittyviä haasteita. On hyvä etukäteen miettiä, mihin keskustelulla pyrkii. Tulisiko ikääntyneen luopua ajamisesta kokonaan vai muuttaa toimintaansa, jossakin tietyssä liikennetilanteessa. Läheinen voi tukea ikääntyneen autoilusta luopumista tuomalla esiin vaihtoehtoisia tapoja liikkumiseen”, Nyholm opastaa.
Seniori, huomioi nämä asiat autokaupoilla:
• Täyttääkö automalli tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan käyttötarpeesi?
• Onko autossa turvavarusteita, jotka tukevat ajamista myös vanhemmalla iällä?
• Onko autoon helppo kulkea ja saatko säädettyä ajoasennon itsellesi sopivaksi?
• Näetkö esteettömästi ulos? Entä onko mittaristo selkeä ja ovatko käyttöpainikkeet helppokäyttöisiä?
• Onko auton käsittely ja sillä ajaminen vaivatonta? Olisiko automaattivaihteisto manuaalivaihteistoa näppärämpi vaihtoehto?
• Saako matkatavarat ja kauppakassit pakattua vaivattomasti tavaratilaan?
