Työsuhdeauto on työntekijäetu, joka syntyy työntekijän käyttäessä työnantajan hallinnoimaa autoa henkilökohtaisiin- ja työajoihinsa. Työsuhdeautolle, kuten muistakin työsuhde-eduille, määritellään verotusarvo, jonka suuruus riippuu automallista ja auton varustelusta. Autoedun arvo lasketaan yleensä osaksi työntekijän verotettavaa ansiotuloa. Työnantaja ei voi tehdä työsuhdekäytössä olevasta autosta alv-vähennystä.
Työntekijän kannalta työsuhdeauton keskeisin etu on helppous ja riskittömyys. Hän saa käyttöönsä mieleisensä uuden tai uudehkon auton, jonka jälleenmyyntiarvosta ei tarvitse kantaa huolta. Kaikki autoiluun liittyvät kulut sisältyvät samaan pakettiin, joten yllättäviä menoeriä ei pääse syntymään. Valitusta autosta, varustetasosta, palveluista ja vuosittain ajettavista ajokilometreistä riippuen, työsuhdeauto voi tulla jopa halvemmaksi kuin vastaavan auton omistaminen.
Yritys voi työsuhdeautopolitiikkansa avulla sitouttaa henkilöstöään ja helpottaa omia rekrytointiprosessejaan. Yritykset voivat työsuhdeautoilun avulla myös edistää autoilun ekologisuutta ja vähäpäästöisyyttä sekä hallita paremmin työntekijöidensä liikkumisesta syntyviä kuluja. Monesti työsuhdeauton kulut tulevat edullisemmiksi kuin henkilöstölle työajoista maksetut kilometrikorvaukset.
Vapaa-autoetu sisältää kaikki auton käytöstä aiheutuvat kulut huolloista, vakuutuksiin, renkaidenvaihtoihin sekä käyttö- ja polttoainekuluihin. Käyttöedussa työntekijä maksaa itse vapaa-ajanajoista syntyvät polttoaine- ja käyttövoimakulut.
Vapaa-autoetu on yleinen silloin, kun työsuhdeautona on polttomoottoriauto tai esimerkiksi täyshybridi. Sen sijaan ladattavat hybridit ja täyssähköautot otetaan useammin käyttöedulla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että sähkökäyttöisen autojen käyttövoimakulujen määritteleminen on polttomoottoriautoja haastavampaa sähkön kilowattituntihintojen voimakkaiden hintavaihteluiden vuoksi.
Jos työntekijä pystyy lataamaan autonsa edullisesti esimerkiksi kotona tai työpaikalla, on käyttöetu hänelle hyvin edullinen vaihtoehto.
Työsuhdeautolle määritelty vapaan autoedun tai käyttöedun verotusarvo huomioidaan työntekijän ansiotulojen kokonaisverotuksessa. Yleisin toimintatapa on lisätä autoedun verotusarvo työntekijän bruttotulon päälle. Kokonaissummasta työntekijä maksaa veroprosenttinsa mukaisesti ansiotuloveroa.
Työsuhdeautojen leasing-sopimuskausi on yleisimmin 3–4 vuotta. Sopimuskauden aikana työsuhdeautoilla ajetaan keskimäärin 60–80 tuhatta kilometriä.
Sopimuskausi voi olla myös huomattavasti lyhyempi, jos työntekijä ajaa työsään paljon. Joissain tapauksissa sopimuskauden pituus voidaan määritellä ajan sijaan ajokilometrien mukaan.
Kyllä. Työsuhdeauto voi hyvin olla esimerkiksi autoliikkeen esittelyauto tai muutaman vuoden ikäinen vaihtoauto. Verotusarvo laskee auton kolmantena käyttövuonna, mikä tekee siitä taloudellisesti edullisemman vaihtoehdon työntekijälle.
Käytettyä työsuhdeautoa etsivän kannattaa tutustua Toyota Approved -vaihtoautoihin. Toyota on Suomen myydyin yritysautomerkki, joten vähän ajettuja vaihtoautoja on runsaasti tarjolla. suosittuja työsuhdeautomalleja ovat erityisesti Corolla, RAV4, Prius ja bZ4X.
On tärkeää kysyä itseltään, mitä autolta haluaa. Jos autolta kaipaa helppoutta, huolettomuutta ja ympäristöystävällisyyttä, työsuhdeauto on hyvä ja riskitön valinta. Auton parissa mielellään puuhastelevalle sekä autoon muutoksia ja säätöjä tekevälle oma auto saattaa olla parempi valinta.
Kyllä. Lähtökohtaisesti perheenjäsenet ja kollegat saavat käyttää työsuhdeautoa. Yrityskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin mahdollisia. Asia kannattaa aina tarkastaa oman yrityksen työsuhdeautopolitiikasta vastaavalta henkilöltä.
Autoetu ja leasing-sopimukset yleisesti mahdollistavat EU-maihin suuntautuvat ulkomaanmatkat työsuhdeautolla, mutta yrityksen autopolitiikka voi rajoittaa matkojen tekemistä. Auton maastavientiin tarvitaan kuitenkin aina paperinen tai sähköinen lupa auton omistajalta (siis käytännössä leasing-yhtiöltä tai työnantajayritykseltä). Lisäksi ennen matkaa on tärkeä varmistaa kohdemaan määräykset ja ottaa paperinen rekisteriote matkalle mukaan.
Se on paljolti kiinni työantajan kiinteistön latausinfrasta ja autopolitiikasta. Verohallinto määritteli taannoin, että työpaikalla lataamisella on jokin arvo. Lataamiselle ei ole kuitenkaan toistaiseksi määritelty verotusarvoa, joten työpaikalla lataaminen on verotonta ainakin tämän vuoden loppuun.
Laaja automallikirjo, kattavat voimalinjaratkaisut, hyvin varusteltu business-mallisto sekä Toyotien tunnetusti korkea hinta-laatusuhde. Business-malliston autoissa yhdistyvät työsuhdeautoilijoiden arvostamat varusteet ja edullinen verotusarvo.
Toyotan Business-mallistoa esittelevällä verkkosivulla voi etsiä omiin tarpeisiin ja yrityksen autopolitiikkaan sopivan automallin helppokäyttöisellä valintatyökalulla.
Business-palveluidemme ideana on tehdä elämä työsuhdeautoilijalle helpoksi ja tarjota kaikki työsuhdeautoilun palvelut yhdeltä luukulta auton valinnasta sen huollattamiseen. Tarjolla on esimerkiksi ilta- ja pikahuoltopalveluja, jotka tehostavat ja helpottavat auton käyttöä.
Business-palvelumme ovat saatavissa kaikista 11 Toyotan Business Centeristä, jotka sijaitsevat suurissa kaupungeissa ympäri maata. Business Centereissä on varattavissa rauhallisia työtiloja, jotka mahdollistavat tehokkaan työskentelyn ja häiriöttömät etäpalaverit huoltojen aikana.
Kannattaa ehdottomasti tulla tutustumaan ja kokeilemaan Toyotan business-automalleihin Business Centeriin. Olemme saaneet todella positiivista palautetta autojamme testanneilta.
