Toyota lanseerasi Auriksen vuonna 2006. Samaisena vuotena Twitterin perustaja Jack Dorsey lähetti ensimmäisen twiittinsä ja Al Gore pokkasi Nobelin rauhanpalkinnon. Toyotan ihkauusi automalli tuli korvaamaan Corollan hatcback-malliversion. Kun Auris vuonna 2012 ennätti toiseen sukupolveensa, mallisto laajeni Touring Sport -farmarilla.
Auriksesta oli kovaa vauhtia tulossa Corollan manttelinperijä, mutta lopulta mallin taru jäi kahden sukupolven mittaiseksi. Toyota ennätti esitellä Auriksen kolmannen sukupolven Geneven autonäyttelyssä vuonna 2018, mutta uudistetun Corolla-malliston menevät Touring Sport - ja hatchback-versiot vetivät pidemmän korren. Auris-mallinimenä ei tuonut Toyota-perheelle enää lisäarvoa, joten Toyota päätti lopettaa sen valmistuksen.
Reilun vuosikymmen kestäneen elinkaarensa aikana Auris ennätti kohota suomalaisten suureen suosioon. Viime vuoden lopulla Suomessa oli liikennekäytössä reilut 37 300 Auris-nimeä kantavaa henkilöautoa. Toyota-mallien sisäisessä suosituimmuustaistossa tuolla luvulla lohkeaa sija neljä.
Vuonna 1997 maailmassa tapahtui suuria. Toyota esitteli menestysmallinsa Carina E:n seuraajan ja J.K. Rowling raapusti valmiiksi maailmanmenestykseen nousseen Harry Potter -kirjasarjansa ensimmäisen osan.
Isompaan keskiluokkaan asemoitu Avensis lipui markkinoille kattavalla mallistolla, joka piti sisällään sedan -, liftback- ja farkkukoriset versiot. Vuonna 2001 Avensis-mallisto täydentyi vielä tila-automaisella Versolla, joka tosin on kokonaan oma automallinsa.
Toyota ideoi uuden perheautoikonin nimen ranskalaisen avancer-sanan pohjalta. Vapaasti käännettynä avancer tarkoittaa kehittymistä ja eteenpäin menemistä. Toyotalle Avensis merkitsikin isoa menestysaskelta, sillä vuosina 1997–2018 valmistettu auto nousi huippusuosioon. Parin vuosikymmenen aikana päivänvalon näki kolme Avensis-sukupolvea.
Vuosi toisensa jälkeen Avensis totuttiin näkemään Suomen ensirekisteröintitilastojen TOP10:ssä. Suomen teillä huristeleekin yli 75 000 Avensista. Toyotan malleista vain Corollaan törmää Avensista useammin.
Useimpien suomalaisten mielissä Toyota on varmatoiminen ja luotettava arkiauto. Japanilaismerkillä on kuitenkin myös ärjympi ja näyttävämpi puolensa. Tästä hyvä esimerkki on vuonna 1965 esitelty alumiinikorinen ja kuusisylinterinen Toyota 2000GT.
Kaksilitraisella ja 150 hevosvoimaa tuottavalla moottorilla varustettu virtaviivainen kaunotar jätti monet muut aikakautensa urheiluautot haistelemaan hiekkapölyä. 2000GT:n meriiteiksi on kirjattu muun muassa kolme maailmanennätystä 78-tunnin Endurance-ajosta.
2000GT nähtiin myös Sean Conneryn kulkupelinä James Bond -leffassa ”Elät vain kahdesti”. Kinoissa saatiin ihastella 2000GT:n äärimmäisen harvinaista avoversiota, mutta pääsääntöisesti 2000GT:t olivat umpikorisia automalleja.
Leffatähteydestä ja kilpailumenestyksestään huolimatta 2000GT:n elinkaari jäi lyhyeksi. Automallin valmistus päättyi vuonna 1970, kun sen korvaajaksi kehitettiin selkeästi halvempi Toyota Celica.
2000GT:n esittelyvuonna Suomessa käynnisteltiin Loton pelaamista. Tämä saattoi olla jonkinlainen enne automallin hinnan kehitykselle, sillä Toyotan klassisten vauhtihirmujen myyntihinnat nimittäin ovat kivunneet autohuutokaupoissa jopa yli miljoonaan dollariin. Korkean hinnan taustalla on 2000GT:n harvinaisuus – autoja valmistettiin vain 351 kappaletta.
Vuonna 1982 Mauno Koivisto selätti Harri Holkerin Suomen presidentinvaalissa selvin numeroin. Samana vuonna Toyota julkaisi ylempään keskiluokkaan kuuluvan Camry-mallinsa, jonka väljissä sisätiloissa lentopalloa pelaava pitkänhuiskea presidenttikin olisi varmasti viihtynyt.
40 vuoden iän saavuttanut Camry eteni jo 10:nteen sukupolveensa. Pitkän historiansa myötä siitä on tullut yksi maailman myydyimmistä automalleista. Sitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 21 miljoonaa kappaletta. Erityisen hyvin Camry on tehnyt kauppansa Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Suomalaisia Toyotan muut mallit ovat kuitenkin kiinnostaneet enemmän ja Camryn myyntiluvut ovat jääneet meillä maltillisiksi.
Camry on keikkunut kokonsa puolesta aina Toyotan automalliston kärkikastissa. Vuosikymmenten saatossa Camryä on ollut saatavissa niin porrasperäisenä kuin liftbackinä ja farmarinakin.
Vuonna 1970 Suomen eduskunta hyväksyi maallemme uuden perustuslain. Monelle suomalaiselle yhtä perustavanlaatuiseksi jutuksi nousi vuonna 1970 kauppoihin tullut Toyota Carina. Corollan kaverina Carina oli nostamassa japanilaismerkin kansansuosiota, joskaan se ei koskaan yltänyt yhtä kovaan menestykseen kuin pikkuveljensä.
Toyota Carinaa valmistettiin seitsemän sukupolven ajan. Alkuvuosina pirteästi liikkuvaa Carinaa oli saatavissa sedanina ja coupena. Esimerkiksi Carina 1600GT ja 2000GT olivat varsin sporttisia ilmestyksiä. Vähitellen Carinasta kuitenkin muovautui luotettava ja vähäkulutuksinen keskikokoluokan perheauto. Coupe-mallit jäivät vähitellen pois ja tilalle tulivat farmari- ja liftback-versiot.
Carinan viidennen ja kuudennen sukupolven autot nimettiin Carina II:ksi ja seitsemäs sukupolvi sai nimekseen Carina E. Carinan tuonti Suomeen päättyi vuonna 1997, kun Toyota toi markkinoille uuden automallinsa Avensiksen. Carinan valmistus kuitenkin jatkui vuoteen 2001.
70-luku oli värikästä aikaa. Heti vuosikymmenen alussa Yleisradio toi kotitelkkareihin TV1:sen värilähetykset ja Toyota helli autoilevaa kansaa kompaktilla väriläiskällä, Celicalla. Toyota oli muotoillut uuden urheiluautomallinsa hinnan niin, että vihdoin tavallisella duunarillakin oli varaa sporttisempaan kiesiin.
Toyota tehtaili Celica-malleja kaikkiaan seitsemän sukupolven verran, aina vuoteen 2006 saakka. Useimmat Celica-malleista ovat porrasperäisiä coupeita, mutta joukkoon mahtuu myös liftbackejä. 70-luvulla lanseerattu kutoskoneinen Celica Supra spinnasi 80-luvun puolivälin jälkeen omaksi automallikseen.
Suorituskykyinen Celica menestyi hyvin rallimaailmassa. 90-luvulla Juha Kankkunen ja Didier Auriol ajoivat molemmat maailmanmestareiksi luukkulamppuisilla Toyota Celica GT-Four -ralliohjuksilla.
Vaikka Celican valmistus on päättynyt, automalli on säilyttänyt sijansa autoharrastajien silmäteränä. Etenkin 80- ja 90-luvun mallit ovat tuttu näky Suomen suvessa.
Vuosi 1966 maailma sai todistaa kahta tuotelanseerausta, jotka muuttivat maailmaa pysyvästi. Beatles julkaisi tuolloin Revolver-albuminsa, jota on pidetty yhtenä popmusiikin merkittävimmistä julkaisuista. Samaisena vuonna kaikkien aikojen ensimmäinen Toyota Corolla putkahti ulos tuotantolinjalta.
Corollan merkitys autoilijoille on likimain yhtä merkittävä kuin Revolver on musiikinkuuntelijoille. Automallia on valmistettu kohta kuusi vuosikymmentä. Tuossa ajassa Corolla-nimellä varustettuja kulkineita on syntynyt maailmaan yli 43 miljoonaa kappaletta. Vastaavaan suoritukseen yksikään muu automalli ole milloinkaan kyennyt.
Corollan sedanit, farmarit, hatchbackit ja coupet ovat olleet aina myös suomalaisten mieleen. Viime vuoden lopussa tieliikenteessämme liikkui Corolloja reilut 111 000 kappaletta. Yksikään muu automalli ei yllä Traficomin tilastossa yli 100 000 yksilön rajapyykin. Viime vuonnakin Corolla oli Suomen ensirekisteröintitilastossa selkeä ykkönen, joten Suomen suosituimman automallin menestys ei tunnu hiipuvan.
Crown on yksi maailman pisimpään yhtäjaksoisesti valmistetuista automalleista. Ensimmäiset Crownit rullasivat maailmaan samana vuonna kuin Suomessa lähetettiin ensimmäinen televisiolähetys, ja mallin tuotanto jatkuu edelleen. Tällä hetkellä vuorossa on Crownin 16. sukupolvi, jota on saatavissa sekä sedanina että korotettuna crossoverina.
Kruunu-logostaan tunnistettava Crown on suomalaiselle nykyautoilijalle vieraampi tuttavuus, sillä uusia Crowneja ei ole tuotu Suomeen enää vuosikymmeniin. Suomen autohistoriassa Crownilla on kuitenkin tärkeä roolinsa, sillä se oli ensimmäinen Suomeen tuotu Toyotan automalli. Ensimmäiset ylellisiksikin luonnehditut autot saapuivat maahamme vuonna 1964. Suurehkoja ja tilavia Crowneja kehitettiin alkujaan takseiksi, ja Suomessakin Crown oli aikanaan suosittu taksikäytössä. Kotimaassaan Japanissa Crown on niittänyt menestystä myös yritysten edustusautona.
GT86 edustaa Toyotan uudempaa sporttiautotuotantoa. Toyota ja Subaru julkistivat yhteistyönsä hedelmän samana vuonna, kun Suomi juhli lätkän toista maailmanmestaruuttaan (2011). Coupe-korisen urheiluauton sarjavalmistus käynnistyi vuotta myöhemmin.
Ensimmäisen mallisukupolven kaksilitrainen bokserimoottori tuotti 200 hevosvoimaa, mutta faceliftin myötä GT86:n moottoriteho koheni 205 hummaan. Räväkästi kulkevaa GT86-mallia on kiitelty erityisesti erinomaisesta ajettavuudestaan ja vakiovarusteisiin kuuluvasta lukkoperästään.
GT 86:n toinen sukupolvi julkaistiin vuonna 2021. Mallinimi tosin muuttui Toyota GR86:ksi. GR-kirjainyhdistelmä viittaa TOYOTA GAZOO Racingiin. Uudistuneen auton keulalla hyrrää 234-hevosvoimainen nelisylinterinen bokserimoottori. Sporttiautoista innostuneiden harmiksi GR86:sta ei ainakaan toistaiseksi vielä tuoda Suomeen.
Lähteet: Toyota Way, Autowiki, Wikipedia, Moottori, Iltalehti, Tekniikan Maailma, Traficom, Autoalan Tiedotuskeskus, MTV, YLE
