Siirry sisältöön (Paina Enter)
Toyota palvelee

Lisätietoa täyssähköauton akuista

  • Akun rakenne ja toiminta

    Sähköauton voimansiirtoarkkitehtuuri koostuu yksinkertaistettuna seuraavista osista: sähkömoottori, tehonsiirtoyksikkö, EV-ohjauksen ohjainlaite, korkeajänniteakku ja sähkön muunninyksikkö. Sähköautoissa yleisimmin käytetty korkeajänniteakku on litiumioniakku. Toyotan täyssähköautoissa akusto on sijoitettu siten, että auton painopiste on matalalla parantaen näin ajoneuvon kokonaisvakautta. Korkeajänniteakun lisäksi sähköautoissa on myös matalajänniteakku eli tavallinen 12 V:n akku, jota käytetään esimerkiksi muiden sähkölaitteiden (mm. valaistus, multimedia) virtalähteenä.

  • Sähköauton akun kapasiteetti ilmoitetaan yleensä kilowattitunteina (kWh). Tämä mittayksikkö kertoo, kuinka paljon energiaa akku pystyy varastoimaan. Mitä suurempi akun kapasiteetti on, sitä enemmän energiaa se voi varastoida, ja näin ollen sitä pidemmän matkan sähköauto voi kulkea yhdellä latauksella. Miten kulutusta mitataan? Seuraava esimerkki havainnollistaa sähkön kulutusta ja sen vaikutusta toimintamatkaan. Jos ajoneuvo kuluttaa 0,15 kWh matkattua ajokilometriä kohden (0,15 kWh/km) ja ajoneuvossa on 60 kWh akku, on laskennallinen ajokantama 400 km (60 / 0,15 = 400).

  • Akun hyötysuhde on parhaimmillaan 15–35 °C:n lämpötilassa. Sekä lataus ja purkautuminen luovat lämpöä, joten akuissa on poikkeuksetta jäähdytysjärjestelmä. Akun käyttöikä on pidempi mikäli vältetään jatkuvaa pikalatausta. Liian kylmä akku taas on lämmitettävä jotta päästään toimimaan ladattaessa tai purettaessa optimaaliseen lämpötilaan, ja tätä varten sähköautoissa on erilaisia lämmitysjärjestelmiä akun lämpötilan kohottamiseen.

  • Sähköautojen ajoakuille myönnetään 10 v/1 milj. km kattava Toyota-määräaikaishuollon aktivoima EV-akkuturva. Koskee vain henkilöautoja, ei hyötyajoneuvoja.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

WLTP-toimintamatka on virallinen, vakio-olosuhteissa (lämpötila 23°C, ilmastointi pois päältä, suoritetaan alustadynamometrillä) suoritettu laboratoriomittaus. Sen tehtävä on auttaa kuljettajia vertailemaan täyssähköautoja samoilla kriteereillä. Kaikissa sähköautoissa nähdään ero toteutuneissa kulutus ja sähköajokantamalukemissa verrattuna WLTP-kulutukseen ja toimintamatkaan.

WLTP=World Harmonized Light Vehicles Test Procedure

Sähköauton toimintamatkaan yhdellä latauksella vaikuttaa moni asia. Toimintamatkaan vaikuttaa mm. akun koko, auton aerodynamiikka sekä energiatehokkuus. Toimintamatka voi vaihdella olosuhteiden mukaan, esimerkiksi kuljettajan ajotavan, lämpötilan ja ajoneuvon kuorman mukaan. 

Sähköauton tai ladattavan plug-in hybridin toimintamatkaa voi pidentää muutamalla käytännöllisellä tavalla. Vältä voimakkaita kiihdytyksiä ja pysähdyksiä, sillä tasainen ajotapa säästää energiaa. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan auton regeneratiivsta jarrutusta, joka palauttaa energiaa akkuun. Lisäksi auton lämmittäminen tai viilentäminen ennen liikkeelle lähtöä voi säästää akun varausta, erityisesti kylmällä säällä. Ajettaessa ilmastoinnin tai lämmityksen käyttämän energian määrään vaikuttaa tuulettimen puhallusnopeus ja valittu lämpötila. Mitä suuremmalla teholla ilmastointia käytetään, sitä enemmän se käyttää sähköä. Mitä enemmän valittu matkustamon lämpotila eroaa ulkoilman lämpötilasta, sitä enemmän energiaa ilmastointi käyttää. Energiatehokkain tapa lämmittää omaa oloa autossa on hyödyntää ratin- ja penkinlämmittimiä. Ilmastoinnin ECO-tilaa hyödyntämällä ilmastointiin käytettävä energian määrä on alhaisempi. 

Toyota on suorittanut lukuisia sisäisiä testejä eri maissa ja eri olosuhteissa. Olemme näissä testeissä todenneet Toyota bZ4X:n kulutuksen ja toimintamatkan olevan linjassa saman kokoluokan muiden sähköautomallien kanssa huomioiden korkeajänniteakun kapasiteetti. Lisäksi riippumattomien, kolmansien osapuolien, kuten lehdistön tai norjalaisen NAF-organisaation suorittamat testit tukevat samoja havaintoja.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös: