Aika vaikea uskoa Jussi Sirviötä eli breikkipiireissä Focusta. Hän on juuri väittänyt täyttäneensä 40 vuotta, mutta parketilla meno on sen verran irtonaista, että vieressä ikätoveri alkaa tuntea itsensä geriatrin asiakkaaksi. Vaikea uskoa.
No, ehkä breikkaus tosiaan pitää mielen ja miehen virkeänä.
”Aloitin tanssimisen joskus vuonna 1995. Harrastuksesta ja intohimosta on tullut ura, ja vaikka tanssi on tehnyt tilaa opettamiselle ja tuomaroinnille, tykkään kyllä breikata edelleen”, Sirviö kertoo.
Suomen breikkipiireissä Sirviö tunnetaan lajin legendana, joka hallitsee paitsi tanssin fysiikan mutta myös kävelevänä tietosanakirjana, joka tuntee myös hyvin breikissä vahvasti läsnäolevan hiphop- ja katukulttuurin. Ei ole sattumaa, että Sirviö on breikannut niin Bomfunk MC´sin keikoilla kuin kutsuvieraana linnanjuhlien parketillakin.
Pitkään Sirviölle oikeastaan juuri mikään breikissä ei ollut vierasta. Paitsi valmentaminen. Se muuttui, kun Kansainvälinen Olympiakomitea ilmoitti kesällä 2020 ottavansa breikkauksen uudeksi lajiksi mukaan kesällä 2024 pidettäviin Pariisin olympialaisiin. Se muuttui, kun Suomen breikkiliitossa päätettiin pistää maajoukkue pystyyn ja pyytää Sirviötä historian ensimmäiseksi päävalmentajaksi.
”Kun breikkiliitossa soitettiin, sanoin heti, että totta kai lähden mukaan. En tosin tiennyt yhtään, mitä työ olisi. Breikissä on pidetty tanssitunteja ja mentorointia, mutta varsinaista valmennustoimintaa on ollut vähän, puhumattakaan päävalmentajan työnkuvasta”
Se kaikki piti luoda ja rakentaa alusta ja nopeasti. Alusta asti maajoukkueen toiminta on pyörinyt Helsingissä toimivan TFW-Helsinki-salin ja Saiffa-katutanssikoulun puitteissa, jonka perustajiin lajilegendanakin tunnettu Sirviö kuuluu. Sirviö huomauttaa, että Suomessa breikkauksen maajoukkuetoiminta käynnistettiin nopeasti. Ensimmäinen maajoukkueleiri Saiffan ja TFW Helsingin tiloissa pidettiin muutama kuukausi joukkueen perustamisesta.
”Saatiin ilmoitus, että laji on Pariisissa mukana, mutta ei käyttöohjeita maajoukkueen pyörittämiseen. Monessa maassa jäätiin odottelemaan, saadaanko valtiota messiin tai joukkorahoitusta. Suomessa aloitettiin heti työt talkoohengellä ja saatiin sitten vasta seuraavaksi Olympiakomitea mukaan.”
Valmentaja vie tanssijan battlen strategiaan
Sirviön luotsaamaan maajoukkueeseen kuuluu tällä hetkellä kymmenen tanssijaa. Breikissä maajoukkueeseen kuuluminen merkitsee pitkälti taattuja harjoitusolosuhteita. Tanssijoilla on pääsy Saiffan ja TFW:n saleihin sekä sovittu määrä keskusteluhetkiä valmentajan kanssa.
”Tanssijat osaavat tanssia, ja toisin kuin tanssinopettajan roolissa, ei valmentajana tarvitse keskittyä teknisiin asioihin. Valmentamisessa taas kyse on esimerkiksi kokonaisuuden hahmottamisesta ja strategioiden rakentamisesta battleihin”.
Battle on formaatti, jolla kisat käydään. Kun kaksi oikeasti taitavaa tanssijaa asettuvat vastakkain, periaatteessa kumpi tahansa voi olla se pikkuisen parempi. Valmentamisessa näkyy myös se, että Sirviö on tarkkaillut lajia paljon myös tuomarin näkökulmasta.
”Brekki on arvostelulaji. Aina kyse ei ole vain siitä, miten se tyyppi vetää, vaan myös siitä, miten tuomari sen suorituksen näkee. Käymme paljon läpi juuri sitä, miten tuomarit tekevät sitä vertailua ja etsivät epäbalanssia eri tekijöistä tanssijoiden välillä.”
Tärkeä osa maajoukkueleirejä ovat työpajat. Niitä järjestetään teeman mukaan. Yksi sellainen voi olla esimerkiksi burnit. Vapaasti ilmaistuna vastustajan psyykkaaminen ja hänen tanssinsa puutteiden esiin nostaminen kieli poskessa.
”Burn on sellaista luovaa kommentointia, joilla saa vastustajan näyttämään huonommalta kuin hän onkaan. Tanssihan on keskustelua ilman sanoja.”
Maajoukkueelle loppuvuosi toi hyviä ja huonoja uutisia. Koska Suomessa on totuttu menemään tilanteisiin pessimistisellä kärjellä, kerrotaan huonot ensin.
”Nyt kävi niin, että Pariisin kisoihin eivät tällä kertaa tanssijoidemme pisteet riittäneet”, Sirviö sanoo. Päävalmentajan äänestä paistaa läpi harmitus, mutta samalla läsnä on ylpeys. Olympialaiset antoivat alkusysäyksen maajoukkuetoiminnalle ja olympiadin aikana maajoukkueen toiminta on vakiintunut.
”Ja vaikka olympialaiset antavat breikille suurta näkyvyyttä aivan uusille yleisöille, ne ovat silti yksi tapahtuma muiden joukossa. Myöhemmin tänä vuonna tulevat breikin MM-kisat sekä EM-kisat, joihin satsaamme maajoukkueen kanssa täysillä.”
Sitten hyvät uutiset. Vuoden alussa Breikkiliitto ilmoitti aloittavansa myös nuorten maajoukkuetoiminnan myös lajin suuriin suomalaisnimiin kuuluvan Johannes ”Hatsolo” Hattusen johdolla. Se kertoo siitä, että laji on nosteessa.
”Koko viime vuosi saatiin kyselyjä, milloin nuorten maajoukkue starttaa. Suomessa on paljon lahjakkaita nuoria, jotka haluavat kehittyä ja viedä lajia eteenpäin.”
Sirviö näkee maajoukkueen tärkeänä breikkaukselle. Jatkossakin tarttuva tanssi ja suomalainen tyyli breikata syntyvät ruohonjuuritasolla, kaduilla, ja siellä täällä parketeilla breikkaavien tanssijoiden sydämissä. Mutta kun huipputasolla kisataan, toimivat tukirakenteet ja ovat korvaamattomia.
”Maajoukkue mahdollistaa sen, että voimme saada yhteistyökumppaneita ja urheilijat voivat saada taloudellista tukea, mikä puolestaan tekee kilpailumatkoista aika paljon helpompia toteuttaa”, Sirviö sanoo.
Toyota kuuluu breikkimaajoukkueen pääyhteistyökumppaneihin.
”Toyotan tuella on maajoukkue päässyt kiertämään kilpailuja maailmalla. Toyotan tuki on myös mahdollistanut maajoukkueleirien ja breakin SM-kilpailujen toteuttamisen entistä tasokkaammin”, Sirviö antaa esimerkin tuesta.
Hän tuntee sekä intohimon että tuen merkityksen tanssissa. Kun Sirviö aloitteli omaa tanssiuraansa 1990-luvun lopulla, lähdettiin Suomesta ensin Ruotsiin kilpailemaan. Siellä taas puskaradiosta kuultiin, miten voisi päästä taas muihin maihin ja isompiin tapahtumiin kilpailemaan.
”Maajoukkueen ansiosta tieto ja osaaminen siirtyvät luontevasti eteenpäin. Enää ihan kaikkea ei tarvitse keksiä itse, ja ihan hyvä niin.”
Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) päätti vuonna 2020 ottaa breikkauksen uudeksi lajiksi Pariisin 2024 kesäolympialaisiin.
”Uutena olympialajina breikkaus on todella mielenkiintoinen ja linkittää urheilun sekä ajankohtaisen kulttuurin yhteen. Samalla breikkaus istuu hyvin Toyotan ajatukseen omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja haasteiden ylittämisestä”, Toyotan lajiyhteistyöstä vastaava johtaja Mikko Kekäläinen sanoo.
Toyota on kuulunut Kansainvälisen Olympiakomitean pääyhteistyökumppaneihin vuodesta 2017 lähtien. Viime vuonna Toyota aloitti myös Suomen Breikkiliiton uutena pääyhteistyökumppanina.
”Haluamme Toyotalla olla mukana vahvistamassa breikkauksen lajikulttuuria ja asemaa Suomessa”, Kekäläinen sanoo. Olympiakomitean ohessa Toyota tukee myös Suomen Paralympiakomitean sekä sen alaisuudessa toimivan Special Olympics -urheilujärjestön toimintaa.
”Olemme mukana tukemassa lajeja ja järjestöjä, jotka edustavat urheilussa myös meille tärkeitä arvoja. Toyotan ajatuksen mukaan urheilu ja liikkumisen ilo kuuluu jokaiselle.”
Taitelijanimellä Focus tanssiva Jussi Sirviö on voittanut vuonna 1995 alkaneella tanssiurallaan yli 50 tanssikilpailua ympäri maailmaa.
Työ: Sirviö kuuluu Helsingissä toimivan katutanssikoulu Saiffan perustajiin ja työskentelee yrityksen toimitusjohtajana. Live-opetuksen ohessa Sirviö vetää verkossa toimivaa opetuspalvelu B-Boy & B-Girl Dojoa.
Valmennustyö: Vuonna 2020 Sirviö aloitti vastaperustetun Suomen breikkimaajoukkueen ensimmäisenä päävalmentajana.
Asuu: Sirviö asuu perheineen Lahdessa.
Sirviö on ainoa suomalainen, jonka mukaan on nimetty kansainvälinen breikkikilpailu, Hollannissa vuosittain pidetty IBE Focus On Footwork Battle.
@focusfm
