Suomen olympia- ja paralympiaurheilijoita siivittää kohti Pariisin olympialaisia ja paralympialaisia opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus sekä yksityisen puolen sponsoriraha. Vuoden 2018 alusta lähtien Toyota on toiminut olympia- ja paralympiakomitean pääyhteistyökumppanina.
Televisiosta näkyvä urheilu on vain jäävuoren huippu koko olympiaprojektista. Sen taakse kätkeytyy suuri määrä näkymätöntä valmistelu- ja tukitoimintaa, johon rahaa ja tukea tarvitaan, olympiakomitean huippu-urheilun johtaja Matti Heikkinen huomauttaa. Hän laskee, että olympialiikettä tukee Suomessa 16 eri yritystä.
”Sponsorirahalla järjestetään kaikille urheilijoille yhteinen pre camp Urheassa olympiavalmennuskeskus Helsingissä, missä urheilijat varustetaan kisa-asuilla ja jonka kautta lähdetään kohti Pariisia”, Heikkinen antaa esimerkin sponsorirahan käytöstä.
Yksittäisistä sponsoreista Toyotan tuki näkyy konkreettisesti liikkumisessa. Olympiakomitean työntekijät ovat liikkuneet työssään ympäri Suomea Toyotan autoilla tehdessään tausta- ja valmistelutyötä olympiajoukkueen matkaa varten.
”Toyotalta on löytynyt sopivat ajoneuvot erilaisiin tarpeisiin. Se sopii hyvin vastuullisuusajatteluumme, sillä näin meidän ei ole tarvinnut hankkia ajoneuvoja itse, vaan olemme saaneet niitä käyttöömme aina tarpeen mukaan”, Heikkinen sanoo.
Paralympiakomitean urheilujohtajana nykyisin toimiva Katja Saarinen edusti aktiiviurallaan Suomea alppihiihdossa neljissä paralympialaisissa. Kun Saarinen lähti ensimmäisiin kisoihin Yhdysvaltojen Salt Lake Cityyn vuonna 2002, tuki paraurheilulle oli hyvin erilaista kuin nyt.
”Saimme kisakylässä 15 dollarin puhelinkortin, jonka avulla soitin kisoista pari kertaa tuloksia ja kuulumisia kotiin. Paraurheilua ei muutenkaan juuri näkynyt kuin satunnaisina välähdyksinä urheilulähetyksissä, kun nyt näkyvyyttä alkaa jo olla aika hyvin”, Saarinen kertoo.
Viime aikoina Toyotan ja Paralympiakomitean yhteistyön näkyvin muoto on ollut Para School Day -kiertue. Siinä Paralympiakomitean työntekijät ja paraurheilijat ovat kiertäneet kouluja ympäri Suomea. Oppilaat ovat saaneet tietoa paraurheilusta ja päässeet kokeilemaan esimerkiksi maalipalloa ja pyörätuolikoripalloa.
”Se on hyvä esimerkki yhteistyöstä, joka edistää sosiaalista hyvää. Tärkeää on paraurheilun tietoisuuden kasvattaminen, koska se mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja myös sen, että yhä useampi voi löytää itselleen sopivan tavan urheilla”, Saarinen näkee.
Urheilu- ja apuvälineet ovat kulkeneet kiertueella Toyotan Proace-pakettiautolla.
”Koska Toyota on tukenut kampanjatyötämme, olemme voineet kohdentaa muuta rahaa kilpaurheilijoille esimerkiksi leirityksiin”, Saarinen jatkaa.
Olympiakomitean budjetti on vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Siitä noin kaksi kolmasosaa tulee valtiolta ja kolmasosa yrityksiltä ja muista tulolähteistä.
”Vaikka Pariisi on nyt ajankohtainen, jo nyt taustalla tehdään valmisteluja seuraaviin olympialaisiin. Toyota ja muut sponsorit mahdollistavat työn pitkäjänteisesti ja arjen työn taustalla”, Heikkinen sanoo.
Paralympiakomitea saa vuosittain noin kahden miljoonan euron valtiontuen. Koko budjetista noin 20 prosenttia tulee yhteistyökumppaneilta. Edellinen vuosi on tosin ollut poikkeus, sillä inhimillisen aikatauluvirheen vuoksi järjestö myöhästyi kuluneen vuoden valtiontuen hausta.
”Onneksemme saimme yksityisiä tukijoita Maailman arvokkain pelipaita -kampanjalla mukaan ja saimme kerättyä tukijoilta noin 500 000 euroa. Se pelasti paljon”, Saarinen sanoo.
Talouden yleisen alavireen ja rakennemuutoksen vuoksi Suomen yhteiskunnassa juustohöylä heiluu juuri nyt tiuhaan. Se merkitsee sitä, ettei lähivuosina urheilullekaan riitä julkista rahaa ainakaan lisää.
”Yrityksiltä tulevan rahan merkitys korostuu tulevina vuosina. Jotta saamme katettua ydintehtävämme, todennäköisesti yksityistä rahaa tarvitaan lisää niin organisaation kuin yksittäisten urheilijoidenkin tasolla”, Saarinen näkee.
Yksinkertaistettuna sponsorointi on sitä, että yksi antaa rahaa ja toinen käyttää sitä. Heikkinen huomauttaa, että hyvässä yhteistyössä molemmat saavat hyötyjä. Rahallisen tuen ohessa Olympiakomitea haluaa sponsoreita, joilla on tarjota myös urheilua tukevaa osaamista. Toyotalta löytyvät autot, muilta yhteistyökumppaneilta lakipalvelut, vaatteet ja niin edelleen.
”Aiemmin katsottiin yksinkertaisemmin rahaa ja menestystä. Viime aikoina urheilun tukemisessa on alettu nähdä laajemmin muitakin arvoja, kuten sitä kaikkea hyvää, mihin huippu-urheilu voi koko kansaa innostaa”, Heikkinen sanoo.
Paraurheilussa tukea tarvitaan siksikin, että monessa lajissa tarvittavat apuvälineet ovat kalliita erikoistuotteita. Esimerkiksi kelauksessa, pyörätuolikoripallossa tai -rugbyssa käytettävä tuoli voi maksaa 8 000–10 000 euroa. Saarinen huomauttaa, että Toyotankin tukema Paralympiarahasto on ollut merkittävä apu siinä, että moni paraurheilija on kyennyt hankkimaan itselleen sopivat välineet.
”Hissukseen talousresurssi paraurheilussa on nousemassa ja rahatilanne on parantunut. Paraurheilun arvomaailma sopii yhteen yhä useammin jaettujen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden arvojen kanssa, mutta samalla emme kykene vielä vetämään isoja yleisöjä, mikä taas on edellytys isojen rahapussien avautumiselle”, Saarinen sanoo.
