”Niin, parkourhan se meidän lajimme oli”, Ramona ”Ramona” Panula piikittelee ja nauraa päälle.
Pikku kuitti on ehkä ihan paikallaan. Olenhan juuri pyytänyt Panulaa, Oliver ”Ofi” Finneä ja Elias ”Elmonaattori” Niskasta kiipeämään ryhmäkuvaan ulkokuntosalin laitteen päälle. Tarkemmin ajateltuna härveli tosiaan on juuri sellainen, jonka päältä voisi hypätä näyttävästi. Tanssia siellä ei kuitenkaan oikein voisi.
Ja juuri breikkitanssijoitahan porukka on. Panula, Finne ja Niskanen kuuluvat Suomen breikkimaajoukkueeseen. Laji on ensimmäistä kertaa mukana olympialaisissa Pariisissa elokuussa 2024.
”Breikki sopii olympialajiksi sinänsä hyvin, että rakenteet ovat valmiina. Breikissä on aina otettu tanssilattialla toisesta mittaa yksi vastaan yksi -battleissa, joten kilpailuasetelma on jo luonnollisesti sisäänrakennettuna lajissa”, Panula sanoo.
Tämän kuvabattlen tulos on kyllä selvä: Suomi 1, allekirjoittanut 0!
Breikkauksen tulo olympialaisiin on osa ilmiötä, johon kuuluvat myös esimerkiksi talvikisoissa paikkansa ottanut lumilautailu ja kesäkisojen skeittaus. Niille kaikille on tyypillistä rento ja vapaamuotoinen, harrastajayhteisöistä kumpuava omaehtoisuus ja omaleimainen lajikulttuuri. Siis se, mistä piireissä puhutaan skenenä.
Se monipuolistaa ja raikastaa kuvaa olympialiikkeestä. Suurten institutionalisoituneiden lajien joukkoon tulee lajeja, joita edelleen kuka tahansa voi harrastaa missä tahansa.
”Minua on aina koukuttanut breikkaamisessa vapaus. Saat olla oma itsesi, ja se on se siisti juttu. Se luo vapautta, joka on tosi koukuttavaa ja johon sisältyy moneen muuhunkin urheilulajiin sopiva ajatuksen siemen siitä, miten yksilöiden kautta voi rakentaa jotakin upeaa”, Panula sanoo.
Vielä vuoden 1948 Lontoon kisoihin asti olympialaisissa kilpailtiin kulttuuria korostavissa taidelajeissa, kuten arkkitehtuurissa, musiikissa ja maalaustaiteessa, kunnes kisoista tuli puhtaasti urheilun juhlaa. Nyt breikkaus liittää urheilun ja kulttuurin yhteen. Laji sai alkunsa 1970-luvulla New Yorkin Bronxissa ja on elänyt ja kehittynyt osana hiphop-kulttuurin mukana. Missä vain on voinut kuulla funk- tai rap-musiikkia, on voinut breikata.
”Tanssin ja itseilmaisun osalta breikki on ehdottomasti taidetta, mutta samalla breikkauksen fyysinen puoli edellyttää tanssijalta urheilijan fysiikkaa”, Elias Niskanen tiivistää.
Suomen breikkaajat tähtäävät Pariisiin osaavissa käsissä. Joukkueen valmentajana toimii lajin legendoihin kuuluva Jussi Sirviö.
”Laji oli mukana 2018 testilajina nuorten olympialaisissa Argentiinan Buenos Airesissa. Siellä katsottiin, miten istutaan olympiaformaattiin ja testattiin lajia isoilla lavoilla isoille yleisöille”, Sirviö kertoo
Taiteilijanimellä ”Focus” breikkipiireissä tunnettu Sirviö on tanssimisen ohessa tuomaroinut yli 50 kansainvälistä breikkikisaa. Hän on tällä hetkellä maailmassa ainoa breikkaaja, jonka mukaan on nimetty oma kilpailu, Hollannissa järjestettävä IBE Focus On Footwork Battle.
Vaikka Sirviölle oli kertynyt yli 20 vuoden aikana vahva kokemus breikkauksesta ja tanssista itsestään, piti olympia-ajatuksia vetää hetki kasaan. Kansainväliset breikkikisat ovat jo pitkään olleet suuria tapahtumia, mutta monelle muulle lajille tyypillinen lajiliittomainen organisoituminen oli vielä uutta. Nykyisin breikkiliitto toimii Suomen Tanssiurheiluliiton alaorganisaationa.
”Kun saimme tiedon, että breikkaus tulee Pariisiin, pistimme heti hynttyyt yhteen ja järjestimme ensimmäisen leirin. Aikaisemmin ei ollut maajoukkuetta, saati leiritystä, ja pitikin hetki miettiä, miten tämä homma tehdään ja miten breikkausta valmennetaan huipputasolla”, Sirviö sanoo.
Toyota tukee suomalaisbreikkaajia matkassa kohti Pariisin kisoja. Kansainvälisesti Toyota on ollut Olympiakomitean yhteistyökumppani vuodesta 2017 lähtien.
”Jatkossa Toyota toimii myös Suomen Breikkiliiton uutena pääyhteistyökumppanina. Toyota on mukana vahvistamassa uuden olympialajin, breakingin, lajikulttuuria ja asemaa Suomessa”, Toyotan lajiyhteistyöstä vastaava johtaja Mikko Kekäläinen sanoo.
Toyotalle breikkaamisen tukeminen on osa laajempaa urheilijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa korostuvat huippu-urheilun ohessa urheilun vastuullisuus ja moniarvoisuus.
Olympiaurheilun lisäksi Toyota tukee myös paraurheilua ja Paralympiakomitean alaisuudessa toimivan kehitysvammaisten urheilujärjestön Special Olympicsin toimintaa. Myös uuden olympialajin ja ruohonjuuritason elävää katukulttuuria henkivän breikkauksen sponsorointi on Toyotan Start Your Impossible -aatteen mukaista.
”Se heijastaa Toyotalle tärkeitä arvoja, kuten haasteiden ylittämistä ja omien unelmien toteuttamista. Tavoitteenamme on tarjota liikkuvuuden vapaus kaikille”, Kekäläinen tiivistää.
Breikkimaajoukkueelle yhteistyökumppanien tuki on tärkeää. Vaikka katse on jo vuodessa 2024 ja Pariisissa, juuri nyt tärkein on kuluva vuosi. Sen aikana kierretään kisoja ja kerätään ranking-pisteitä Pariisia varten.
”Meille on tosi tärkeää, että saamme mukaan Toyotan tapaisia yhteistyötahoja, jotka aidosti haluavat tukea tätä lajia tanssilajina, ei vain olympialajina”, Panula sanoo.
Ne ovat tärkeitä. Kuluvan vuoden kisoissa kerättyjen pisteiden avulla rankataan 40 tanssijan kärki, joista karsintojen kautta Pariisiin pääsee lopulta vain 16 miestä ja 16 naista. Suomen maajoukkueessa on kuusi miestä ja neljä naista eli yhteensä 10 tanssijaa.
”16 paikkaa on tosi vähän, jos miettii että olympiakomiteaan kuuluu noin 200 maata”, Sirviö huomauttaa. Rahaa tarvitaan nyt erityisesti urheilijoiden matkustamiseen kansainvälisiin ranking-kisoihin. Sieltä saatavat ranking-pisteet määräävät, ketkä lopulta Pariisiin pääsevät.
Sosiaalisessa mediassa breikkimaajoukkueen matkaa voi seurata tunnisteella #TST. Se on lyhenne sanoista `toisillemme, skenelle ja torille`. Tavoitteena on, että mitaleja tulee.
”Haluamme, että tästä tekemästämme toiminnasta hyötyy koko skene ja että myös he, jotka eivät kierrä kisoja, saavat tästä lajia kehittävää toimintaa. Ja tietysti se, että lopuksi päästään sitten sinne torille”, Sirviö linjaa.
