Nyt on yhteenvetojen ja ennusteiden sesonkiaika. Tarkastelussa on vakavia asioita, kuten sota, energia, inflaatio ja korot. Ja vielä suuremmillekin asioille pitää riittää huomiota, tärkeimpänä luonnon tila. YK:n luontokokouksen tuloksena kirjautui tavoitteet luonnon suojelun ja ennallistamisen sekä saasteiden vähentämisen osalta. Tuloksia on yleisesti kiitelty. Maa- ja vesialoista 30% pitää suojella ja ruokahävikki puolittaa. Tavoitteet tuntuvat kuitenkin jotenkin vaatimattomilta. Kaikkea luontoahan pitää koko ajan suojella, eikä ruokahävikkiä pidä olla lainkaan.
Sitra päivitti myös näkemyksensä tulevaisuuteemme eniten vaikuttavista trendeistä. Megatrendeistä tärkeimpänä nähdään luonnon kantokyvyn mureneminen. Ylikulutus, jatkuva luonnon kuormittaminen ja lyhytjänteiset päätökset heikentävät luonnon tilaa. Luonnon kantokyvyn heikentyminen vaikuttaa enemmän kuin digikehitys, hyvinvoinnin ja talouden ylläpitoasiat, vaikka tärkeitä nekin ovat. Seminaareista, mielenilmaisuista ja julkilausumista on viimeistään nyt, itse kunkin, aika keskittyä konkreettisiin luonnon kantokykyä parantaviin tekoihin.
Hallittu irtaantuminen hiilestä on tärkeintä. Ilmakehään päätyvä hiilidioksidi on pahasta. Autojen yhteydessä asia kääntyy usein puheeksi käyttövoimasta. Bensiini, diesel, maakaasu tai sähkö eivät sinänsä ole ongelma, energian sisältämä tai tuotannossa käytetty hiili sen sijaan on. Sähkö ei vielä yksin ratkaise liikenteen hiilineutraaliustavoitetta, ainakaan lähivuosina. Tarvitaan laajaa käyttövoimavalikoimaa, jossa kautta linjan vähennetään hiilen osuutta. Ajoneuvotekniikan kehityksen lisäksi ja entistä painokkaammin katse suunnataan valmistukseen ja kierrätykseen. Autoalalla hiilen vähentäminen on jo hyvässä vauhdissa.
Vihreää terästä autoihin. Teräksen valmistusprosessissa käytetään hiiltä ja maakaasua. Se on siis iso saastuttaja. Suomen terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat lähes samansuuruiset kuin autokannan päästöt. Mahdollisuudet parempaan on olemassa. Hiilineutraalia terästä voidaan valmistaa käyttämällä prosessissa vetyä. Edellytyksenä vihreälle teräkselle on vedyn tuottaminen vihreällä sähköllä, esimerkiksi tuulivoimalla. Suuren hiilivapaan terästehtaan sähkön kulutus vastaisi kymmenesosaa Suomen koko sähkönkulutuksesta. Tuon määrän tuotanto edellyttää satoja tuulivoimaloita. Eli tarvitaan melkoinen tuulivoimapuisto, paljon maa-alueiden uudelleen kaavoitusta ja lisää siirtolinjojen verkostoja.
Haasteita tulevien vuosien kehitystyölle siis riittää. Autotehtaat ovat suuri teräksen käyttäjä ja vihreään teräkseen on paljon kiinnostusta. Vetytuotantoa perustelee myös sen jalostettavuus bensiiniä korvaavaksi synteettiseksi polttoaineeksi. Elinkeinoministeriön vetystrategia nousee pian otsikoihin, kuten ministeriöissä valmistelussa olevat muutkin ilmastoon ja luontoon sidotut hankkeet, esimerkiksi ilmastoruokaohjelma.
Ilmatieteen laitoksen lupaama hyvä energiasää tarkoittaa lauhaa ja hyvin tuulista keliä. Energiasääennuste on uusi palvelu, joka kuvaa sään hyväksi tai huonoksi energian tuotannon tai kulutuksen näkökulmasta. Erittäin hyvä energiasää on siis tuulista ja lauhaa, huono tyyntä ja kovaa pakkasta. Liian kova tuuli, saati myrsky, ei ole kuitenkaan hyvästä. Ennuste ei kerro suoraan sähkön riittävyydestä tai hinnasta, mutta johtopäätöksiä voi tehdä. Huono energiasää, kova pakkanen, voi johtaa saatavuusrajoituksiin ja hinta nousee. Juuri silloinhan auton esilämmitystä tarvitaan. Latauskapasiteetti voi olla rajoitettua tai ainakin sähkön hinta kalliimpaa. Huono energiasää voi olla myös tieolosuhteiden kannalta huono; kylmää, tuulista ja sateista.
Viikonloppunäyttelyissä tarjotaan pienempiä päästöjä. Korona-ajan aiheuttama autonäyttelytauko on päättynyt. Autokaupalla on paljon asiaa kuluttajille, yhteinen nimittäjä löytyy pienemmistä päästöistä. Toyotan tammikuun näyttely toi yleisön eteen täyssähköautouutuuden. Toyota bZ4X on osa kohti nollapäästöihin etenevää Toyotan tuotekehitystä, itselataavien hybridimallien ja plug-in malliston lisäksi. Sähköautouutuudelle on helppo ennustaa menestystä, myyjien sanoja lainaten ”kaikki mitä maahan tuodaan, menee heti kaupaksi”.
Kauko Kyyrö luo näkymiä autoalan ilmiöihin ja käänteisiin. Kauko on autoinsinööri, jolla on takanaan yli 30 mainostoimistovuotta.
