Tavoitteena pienempi kulutus
-
Teksti: Kauko Kyyrö
-
Kuva: Elina Rajala
-
22.9.2022
-
Suomen ylikulutuspäivä oli maaliskuussa. Kiintiö vuosittaisesta luonnonvarojen kulutuksesta tuli täyteen. Loppuvuoden syvennämme luonnon ahdinkoa. Miten tämä näin meni. Pitäähän meidän osata toimia niin, ettemme ole maailman kulutuspahisten joukossa. Niin ilmastorasituksen kuin energia niukkuudenkin osalta auttaa pienempi kulutus. Se vaatii ehkä luopumista jostain, kulutustottumusten muutosta ainakin.
Onko sähköllä loistava tulevaisuus? Sähkön hinnasta ja kustannuksista taidetaan puhua enemmän kuin sen kulutuksen hillitsemisestä. Eletäänkö ohimenevää markkinahäiriötä? Voihan niin olla. Energian rajallisuuteen pitäisi silti reagoida voimakkaammin. Kun sähkön maailman valloitus voimistui iloiseksi mainitulla 1920-luvulla, valaistusta lisättiin kaikkialla, tuli neonvalot, päivä piteni yöhön. Pölynimuri, pyykinpesukone, jääkaappi ja muut kodinkoneet vapauttivat ajankäyttöä ja helpottivat arkea. Radio yleistyi. Tieto alkoi levitä nopeasti, viihde ja musiikki tulivat kaikkien ulottuville. Laajeneva sähköistys synnytti huolen sähkön riittävyydestä. Pienet sähkölaitokset korvautuivat suurvoimaloilla ja energiateollisuus alkoi kukoistaa.
Vuosikymmen alkoi vaarallisen espanjantaudin jälkimainingeissa ja päättyi pörssiromahdukseen ja talouden lamaan. Murheita ja paineita lievitettiin jazz-musiikilla, laululla ja tanssilla. Yökerhot kukoistivat. Yhtäläisyyksiä nyt elettävään aikaan on hämmästyttävän paljon. Halpaa sähköä on riittänyt, mutta sen ja muun energian tuotanto on syönyt luonnonvaroja. Energialla hallitaan ja käydään kauppaa isoista asioista. Maailman valloittanut internet on sähköstä riippuvainen. ICT-ala tarvitsee pian viidenneksen maailman sähkötuotannosta ja sähkö voi olla yleisin uusien autojen käyttövoima jo kymmenen vuoden päästä. Ilmaston korkeammat lämpötilat vaativat viilennystä ja kylmemmät talvet lisääntyvää lämmitystä. Sähkön tarve kasvaa. Sähkön tulevaisuus edellyttää jatkuvaa tuotannon ja jakelun kehittämistä ja harkintaa kulutuksessa.
Kattonopeus säästää ja rauhoittaa. Polttoaineen uusi hintataso motivoi tarkkailemaan kulutuksen muutoksia eri ajotilanteissa ja -nopeuksissa. Korkeilla kierroksilla kiihdyttäminen, väärällä vaihteella ajaminen ja tarpeeton tyhjäkäynti ovat pahasta. Polttoaineen korkea hinta johtuu useimmiten raakaöljyn niukkuudesta. Öljykriisi 70-luvulla aiheutui Lähi-idän sodasta. Öljyn saatavuus vaikeutui, aivan kuten nyt on sähkön ja muun energian kohdalla sodan johdosta käynyt. Öljyä oli pakko säästää. Tilanne vaati nopeat ratkaisut.
Yleiseksi kattonopeudeksi säädettiin 80 km/h, huoneenlämmön maksimiksi 20 astetta, julkisten rakennusten valaisu kiellettiin, näyteikkunat sai valaista vain liikkeiden aukioloaikana, uima-altaita ei saanut lämmittää ja katuvalaistusta rajoitettiin. Määräysten rikkomisesta saattoi seurata rangaistus. Kattonopeuden vaikutusta energiasäästöön tutkitaan jälleen. Näyttöä kylläkin on riittävästi siitä, että alhaisempi nopeus säästää, pienentää päästöjä ja vähentää onnettomuuksia. Tarvitaan vain tahtoa ja näkemystä sille, että liikenne sujuu hyvin, vaikka ajettaisiin hieman pienemmällä nopeudella.
Turhan karsimisesta saa mielenrauhaa. Tarpeettoman tekemisen ja kuluttamisen arviointi on hyödyllistä ja löydökset palkitsevia. Liikenteessä voisi karsia nopeuksien ohella myös liikennehävikkiä. Sitä syntyy suunnittelemattomissa ajeluissa ja vaikkapa kiirehtimisessä mökkireitin lossille, jonne pääsyä joutuu kuitenkin jonottamaan puoli tuntia. Aikatauluttaminen, reitti- ja asiointisuunnittelu auttaa.
Oletettavasti markkinoille tulee lisää erilaisia digisovelluksia ”energiavilkuiksi” lämmityksen ja muun energiakulutuksen optimoimiseksi. Tosin digilaitteiden käyttö itsessään on huomattava hukkakäytön tarkkailukohde. Ehkä someenkaan ei tarvitse jatkuvasti olla yhteydessä ja pelikoneetkin voisivat jäähtyä välillä. Vaikka päällä oleva energiakriisi on vielä aika maltillinen ja saattaa jopa jäädä lyhytaikaiseksi, se on herätellyt ajatuksia. Siihen on jo havahduttu, että energia ei ole itsestään selvyys. Jokaisen kannattaa tehdä kehitystyötä oman energiakulutuksensa osalta.