Kun huoltoasemalla ei myydä polttoainetta

Mittarikenttä oli autio. Käännyin Tornion Esson pihalle. Bensaa piti saada. Elettiin 80-luvun alkua ja menossa oli tavallinen arki-iltapäivä. Tankkauspistoolin liipaisin ei käynnistänyt pumppua. Mitään ei tapahtunut. Sähköt oli unohdettu kytkeä päälle. Kauppias pahoitteli: ”Ei ole kukaan tankannut moneen päivään. Haaparannasta saa bensaa puoleen hintaan. Kaikki käyvät siellä”.

Bensaretket, niin Ruotsin- kuin itärajan taakse tuolloin, ja myöhemminkin, olivat suosittuja. Bensa ei ole ollut huoltoaseman tuottoisinta myytävää. Mutta, jos autoilijoita ei saanut tankkaamaan, muu myynti kärsi. Alennusmyyntikampanjat, bensan hintasodat, olivat yleisiä. Kilpailu pysyi vireänä. Kahvio, rengashalli ja autohuolto saivat asiakkaita tankkaajista. Nyt huollot ja rengashallit ovat poistuneet huoltoasemilta. Tilalla on pikaruokapisteitä ja päivittäistavarakauppoja.

Ensimmäinen raakaöljylöytö tehtiin USA:ssa 1858. Alkoi energiajakelun ja liikenteen kehitys. Vain runsaat sata vuotta myöhemmin alkoi jo nousta pelko öljyn loppumisesta, mikä enteili energiamuotojen ja polttoaineiden mullistusta. Pelko ei toteutunut. Ilmasto-ongelmat tulivat sen sijaan vauhdittamaan muutostarvetta. Nykyisen käsityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden pitäisi väistyä, joskin poistumisaikataulu on vielä hieman avoin. Bensiinin myynti on Suomessa 90-luvulta alkaen koko ajan vähentynyt, ja samalla perinteisten huoltoasemien määrä on pudonnut alle puoleen. Kokonaiset huoltoasemaketjut ovat sammuttaneet valot mittareistaan lopullisesti. ”Union on poikaa” elää vain muistoissa, eikä liioin ole enää Essoja, joissa laitettiin ”Tiikeri tankkiin”. Tilalle on tullut miehittämättömät kylmäasemat.

Jupperin ABC:llä ei voi tankata polttoainetta. ”Sähkö-ABC:llä” ei ole ollenkaan bensiinin tai dieselin jakelua. Espoolaisen taajaman uutuuteen piti käydä tutustumassa. Selväksi tuli, että kyse ei ole perinteisestä huoltoasemasta. Tarjolla on sähkön lataus ja automaattipesukoneessa puhdistautuminen. Ei polttoainetta, ei kahvilaa, autotarvikkeista puhumattakaan, ei edes asiakas-wc:tä. Lataustolpille houkutellaan ruokakaupan, pakettiautomaatin ja kuntosalin avulla. Kauppaostosten aikana auto ei vielä ehdi paljoa latautua, mutta kuntosalikäynnin aikana vähän enemmän. Konseptillaan ABC kerää kokemuksia ja oppia. Se avaa lähivuosina tuhat latausasemaa ja lupaa tuottaa latauksen uusiutuvalla sähköllä. Muutkin huoltoasemaketjut ovat aktiivisia latausverkoston suhteen, mutta eivät ole ainakaan vielä luopumassa polttoaineiden jakelusta.

Tankkaus tulee kalliiksi. Hinta- ja polttoaineverokeskustelu käy kuumana. Vielä pari vuotta sitten oman auton tankin sai täyteen kuudella kympillä, nyt samalla rahalla se jää neljänneksen vajaaksi. Ja hinta nousee, kun sekoitevelvoite edellyttää uusiutuvan raaka-aineen osuuden lisäämistä polttoaineisiin. Erityisen kalliiksi tankkaus tulee, jos tankkaa väärin, esimerkiksi dieselauton bensalla.

Eräänä viikonloppuaamuna läheisellä kylmäasemalla näin pääsikin käymään. Kun dieselpistoolista ei tullut mitään, otin mittarin toiselta puolelta mielestäni täysin loogisesti vastaavasta kohdasta toisen pistoolin. Tankkausta kesti vain hetken, kun tajusin, että tankkiin menee bensaa. Pieni paniikki, noitumista, mittarikentän kiivasaskelista kiertämistä. Mitäs nyt tehdään? Ohjeena on, ettei tee mitään, ettei ainakaan laita virtaa päälle, saati käynnistä autoa. Sain tankin tyhjennyspartion yllättävän nopeasti paikalle. Ammattilainen toimi luotettavasti; tankki tyhjäksi, polttoainejärjestelmän huuhtelu, tankkaus ja käynnistys. Tämän lisäksi helpottunutta jutustelua auttajan kanssa.

Jos bensaa pääsee dieselin polttoainejärjestelmään ja auto käynnistetään, on edessä melko varmasti kallis korjaus. Ja vastuu on itsellään, jos itse tankkaa. Arvokkaaksi tämäkin tankkaus lopulta tuli, vaikkei autoon edes tullut vaurioita – itsetuntoon hieman. Onneksi Toyotan Täyskasko kevensi kustannuksia. Tapahtuneen syyksi halusin perustella kylmäaseman epäkuntoisen dieselmittarin. Silti nolotti. Päätin olla kertomatta asiasta kenellekään mitään.