Kevät tuo lataustolpat!

Sähköistettyjen autojen myynti lisääntyy vauhdilla. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osuus autokannasta on kuitenkin vielä vain pari prosenttia. Osuuden halutaan kasvavan reilusti ja niin vääjäämättä näyttääkin käyvän. Jos tavoitteisiin päästään, vajaan kymmenen vuoden kuluttua joka viides auto tarvitsee lataussähköä. Liikenteen sähköistämisen edessä ei näy varsinaisia esteitä, joitakin haasteita kylläkin. Akkuihin kohdistuvat suurimmat kysymykset. Teho, kestoikä, turvallisuus ja kierrätettävyys askarruttavat monia. Merkittävin voitettava asia on kuitenkin auton sujuva ja tehokas lataaminen, eli missä ladataan ja millä hinnalla. Ladattavien autojen huomattava määrän kasvu edellyttää kotilatausmahdollisuutta, jonka järjestäminen erityisesti kerrostaloyhtiöissä on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

Paine taloyhtiöissä nousee. Ladattavien autojen tavoitemäärän saavuttaminen vaatii toimivat latausjärjestelyt. Latauslaki varmistaa uusien yhtiöiden latauspaikat. Vanhempiin taloyhtiöihin lataus pitää sen sijaan järjestää osakkaiden kustantamana rakennusurakkana, mutta kustannusten keventämiseen voi anoa rakentamisavustuksia. Suomessa on kerrostaloasuntoja puolet kaikista asunnoista eli 1,5 miljoonaa. Jos puolet ladattavien autojen tämän vuosikymmenen tavoitemäärästä myytäisiin kerrostaloihin, se tarkoittaisi 300 000 autoa, joille pitäisi järjestää kiinteistöissä kotilatausmahdollisuus.

Pääsulakkeen kapasiteetti on mystisen kuuloinen asia, jolla usein aloitetaan taloyhtiön latausjärjestelyjen kartoitus. Jos nykyinen kapasiteetti on pieni, virtakaapelit ohuita, sähkökeskukset vanhoja, ja suuritehoisia latauspaikkoja tavoitellaan paljon, niin kalliiksi tulee. Asiassa voitaisiin myös edetä pienillä, kustannuksiltaan kevyemmillä askelilla. Jokainen taloyhtiö joutuu tekemään oman suunnitelmansa, ja tilanne on yhtiöille ja osakkaille aivan uusi. Taloyhtiö siirtyy latausjärjestelyjen myötä tarjoamaan liikkumista mahdollistavaa palvelua, mikä ei ole sille tyypillinen tehtävä. Osakkaat peräävät oikeudenmukaista kustannusjakoa, yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista ja selkeää, reilua toimintatapaa.

Lenkkisaunan lauteilla kartoitetaan tolppatarvetta ja arvuutellaan kuka yhtiössä ostaisi sähköauton, jos taloyhtiöllä olisi lataustolppia. Pihaparlamentti on herkästi osoittamassa kustannukset kokonaan lataajille tuumaten, että hankkikoot tolppansa ja maksakoot itse sähkönsä. Toimintaperiaatteet pitääkin selvittää yhtiön osakkaille seikkaperäisesti, miten lataus järjestetään ja miten kustannukset jaetaan. Jos osakas ei omista autoa, eikä tarvitse parkkipaikkaa saati lataustolppaa, kustannusten nielemisessä voi olla vaikeuksia. Yhtiöiden hallitusten tehtävänä onkin tehdä yhtiökokouksiin järkevät suunnitelmat, joilla osakkaat saadaan investoinneille myötämieliseksi.

Lataustolpat tulevat, tänä keväänä tai myöhemmin. Kiinteistöliiton kyselytutkimuksen mukaan 40 % taloyhtiöistä, pääkaupunkiseudulla yli puolet, aikoo toteuttaa latauspisteitä tulevan viiden vuoden aikana. Verkosta ladattavan sähkön hinnan kehitys ja tuotannon vastuullisuus ovat pitkän aikavälin tärkeitä asioita. Arvellaan, että ilmastolle ystävällisin sähkö tullaan tuottamaan auringosta ja tuulesta. Näin tuotettua, säästä riippuvaista sähköä, saadaan verkosta kuitenkin vain rajoitetusti, rajoitettuun aikaan. Tosissaan ilmastoa vaaliva sähköautoilija tuleekin lataamaan autonsa auringon paisteessa tai tuulisella säällä.