Myrskyt, tulvat, maastopalot ja helteet ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä. Ilmastopaneelin uusi raportti toi jälleen hälyttävää tietoa asiasta. Hiilidioksidipäästöt on saatava kuriin niin teollisuudessa, maataloudessa kuin liikenteessäkin. Autoiluun kohdistuu tiukkoja rajoituksia, jotka eivät aina tunnu kaikkien mielestä oikeasuhtaisilta.
Maailmassa on ennusteiden mukaan parin vuosikymmenen päästä kolme miljardia autoa. Suuri osa niistä liikkuu tuolloin jo päästöttömästi. Autoala on valmiina hoitamaan osuuttaan ilmaston lämpenemistä vastaan. Kehityskohteena ovat akkujen lisäksi uusiutuvat polttoaineet, biokaasu, vety ja uusimpana sähköpolttoaineet. Samanaikaisesti kaikki autonkäyttäjät voivat, autonsa käyttövoimasta riippumatta, osallistua ekologisen autoilun edistämiseen. Tarpeettomat ajot jätetään pois, pidetään auto hyvässä kunnossa ja vaihdetaan se sopivassa kohtaa
pienempipäästöiseen.
Akkumateriaaleja puusta ja vedestä. Suomen Teollisuuslehti raportoi Berliinin automobiilinäyttelystä vuonna 1906: ”Automobiileissä käytetään voimanlähteenä paitsi benziiniä myöskin sähköä. Sähköakkumulaattorilla varustetuilla automobiileillä on se vika, että ne voivat kulkea vain seuduissa, joissa on tilaisuus saada akkumulaattorit sähkökeskuksissa tarpeen tullen uudelleen ladatuiksi, voiden yhdellä latauksella kulkea ainoastaan noin 100 km”. Tutun tuntuista asiaa tämänkin päivän sähköautokeskustelussa. Tuolloin, yli sata vuotta sitten, sähköauton kehitys pysähtyi ja vuosikymmeniä aiemmin keksitty lyijyakku siirtyi polttomoottoriautoon käynnistyksen, valojen ja tuuletuksen avuksi.
Akku on jälleen ratkaisevassa roolissa. Autokannan sähköistymisen myötä ajoakkujen tarve kymmenkertaistuu muutamassa vuodessa. Samanaikaisesti niistä pitää tulla pienempiä, kevyempiä, tehokkaampia ja nopeammin ladattavia. Akuissa käytetyt jalometallit, muun muassa litium, ovat rajallisia luonnon varoja. Tarvitaan uusia innovaatioita.
Litiumia on todettu olevan merivesissä maaperään verrattuna moninkertaisesti. Hyödyntämistä tutkitaan. Grafiitin korvaajaksi kehitetään puupohjaista biohiiltä. Akkujen tehostuvassa kierrättämisessä jalometallit saadaan talteen ja uusiokäyttöön. Lyijyakkuja on käsitelty ongelmajätteenä jo pitkään. Luontoon, varsinkaan vesistöön, ei saa joutua mitään akkujätettä. EU:n kemikaaliviraston esityksen mukaan järvissä ei saisi enää liottaa lyijyä edes ongenpainona.
Kunnossapito on ekoteko. Auto on turvallinen, toimintavarma, kuluttaa vähemmän, aiheuttaa vähemmän päästöjä ja on edullisempi käyttää, silloin kun se on kunnossa. Huollattaminen säännöllisesti varmistaa kunnon ja ehkäisee ennalta vikojen syntyä. Autohuollolla on tärkeä tehtävä ekologisen autoilun ylläpidossa.
Suomessa tehdään vuosittain 3,5 miljoonaa autojen kuntoa tarkistavaa katsastustoimenpidettä. Osa johtaa korjauskehotukseen, mikä voi liittää katsastuskäyntiin pientä jännitystäkin. Katsastin autoni Toyota Aktiivihuollossa käyttämisen jälkeen. Hyväksytty, odotetusti. Kysyin varmuudeksi katsastusinsinööriltä, löytyikö mitään laittamisen kohdetta. ”Ei mitään. Hyvä vahva auto”.
Tulipa mukava mieli.
.
Toyota ylivoimaa -tarra tuli tutuksi 70-luvun Corollan takalasissa. Tuo mainoslause on edelleen osuva. Tekninen etevämmyys, luotettavuus ja hyvä arvostus on johtanut korkeaan merkkiuskollisuuteen ja haluun suositella merkkiä. Suomalaisten suositelluimpien tuotemerkkien kärjessä on Fiskars, mutta heti kakkosena Toyota, automerkeistä ykkösenä.
Autonvaihtoaikeissa oleva naapuri pysäytti iltalenkillä. Tiesi, että ajan RAV4:llä. Olisiko mielipiteitä? Olisihan niitä. Olen ajanut RAV4:llä 20 vuotta, nykyisellä kuusi. Ei vikoja, ennakoitavat käyttökulut, hauska, mukava, hyvä vahva auto, siis suosittelen.
Kauko Kyyrö luo näkymiä autoalan ilmiöihin ja käänteisiin.
Kauko on autoinsinööri, jolla on takanaan yli 30 mainostoimistovuotta.
