Auto lentää ja robotti tuo ruokaa

Laskutikku jäi historiaan, kun kehittynet taskulaskimet, kännykän kokoiset funktiolaskimet, yleistyivät 70-luvulla. Niitä pidettiinkin melkein tietokoneina, vaikka pystyivät auttamaan vain matematiikassa. Samoihin aikoihin USA:sta alkoi levitä huhuja keskustietokoneisiin yhteydessä olevista pienistä, salkkuun mahtuvista, henkilökohtaisista tietokoneista. Niillä voisi olla yhteydessä muihin ”salkkukoneisiin”, muodostaa tiedostoja ja käyttää niitä ja vaikka pelata ajanvietepelejä. Moisten monitoimilaitteiden tuleminen nosti vastustusta ja johti ”tietokoneiden tuhoajat” ry:n perustamiseen. Yhdistyksen tarkoituksena oli soittaa puheluita keskustietokoneille häiritäkseen yhteyksiä ja koneiden toimintaa ja siten estää henkilökohtaisten tietokoneiden yleistymistä. Ensimmäiset hakkerit siis aloittivat ennen kuin tietoverkkoja oli syntynytkään.

Lentävä auto on ollut arkipäivää sarjakuvissa ja tieteiselokuvissa. Oikeassa elämässäkin kokeiluja on ollut ja kehitys olisi edennyt todennäköisesti vauhdikkaamminkin, jos olisi ollut tarvetta. Nykyisistä lentävän auton kehittäjistä erään hollantilaisen valmistajan mopoautoa muistuttava laite nousee ilmaan helikopterista tutulla roottorilla. Ei oikein herätä luottamusta.

Slovakialaisen Klein Vision AirCar, joka muistuttaa DTM-urheiluautoa, on jo toista maata. Se muuntuu pienlentokoneeksi parissa minuutissa. Videoissa lento näyttää vakaalta. Tarkoitus on saavuttaa 300 km/h lentonopeus ja 1000 km kantama. Klein Vision julkistaa tavoitteekseen mullistaa keskipitkien matkojen liikenne. Autoteollisuudestakin on kuulunut ennusteita lentävien autojen markkinoille tulosta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Auto on niin nuori keksintö, että eiköhän kehityskaari kuitenkin jatkune vielä pitkään ensisijaisesti pyörät tukevasti maassa.

Robotti tuo ruokaa. Mobiiliin ladataan sovellus, tehdään tilaus läheiseen Alepaan, maksetaan ja kerrotaan toimitusosoite. Ruokakasseja lähtee tuomaan itsekseen jalkakäytäviä pitkin liikkuva matkalaukun kokoinen laatikko. Espoossa kokeilussa on 60 tällaista robottia. Toimituksen kulkua voi seurata kännykällä ja perille päästyään robotti lähettää viestin tilaajalle. Robotti avaa kantensa sovelluksen käskyllä ja palaa omatoimisesti takaisin Alepalle.

Robotti määrittää reittinsä ja väistelee esteet kameroiden avulla. Sillä ei ole käsiä, joilla pääsisi painamaan valoristeyksessä jalankulkijan vihreää valoa kadun ylitystä varten. Siitä voi koitua viivettä matkan tekoon. Sohjoiset väylät voivat myös jumittaa robotin kulkua. Mutta ei hätää, robotti puhuu, voi pyytää ohikulkijoilta apua ja kiittää päästyään jatkamaan matkaa.

Palvelua suunnataan kiireisille perheenäideille ja ikäihmisille. Ensimmäisiä tilauksia taitavat tehdä kuitenkin uteliaat ja kokeilunhaluiset. Havaintojen mukaan ensimmäiset robottikuljetukset ovat saaneet poikkeuksetta joukon kaiken ikäisiä seuraajia ja kuvaajia rinnalleen. Toivottavasti itsestään, tarvittaessa myös pimeässä, liikkuvat laatikot eivät kohtaa ilkivaltaa eikä niitä tarvitse keräillä teiden varsilta latauksensa loppuun kuluttaneina tai kumoon kellahtaneena.

Liikenteen e-loikka on ollut ennustettavissa pitkään ja on myös toteutumassa. Sähkö on siistiä ja helppoa. Sitä saa pistorasiasta ja katkaisijaa napsauttamalla. Riittääkö kestävä, ekologisesti tuotettu sähkö kaikkiin tarpeisiin? Auton e-loikan mitta on paljolti kiinni akusta. Sen pitäisi kestää auton elinajan, lataamisen pitää olla helppoa ja ajomatkan riittävän pitkä. Toyota lupaa tuleville sähköautojensa akuille jopa miljoonan kilometrin takuun, mikä kyllä poistaa huolta akun kestävyydestä. Julkisen liikenteen sähköistyminen kasvaa johdinten avulla.

Trollikat, eli johdinbussit, poistuivat Helsingin kaduilta jo kymmeniä vuosia sitten. Raitiotievaunut kuitenkin jäivät ja verkosto kasvaa pian pientaloalueita ja peltomaisemia halkovalla raidejokerilla. Metro kaivautuu kohti Länsi-Uusimaata ja synnyttää kylkeensä uusia isoja asuinlähiöitä. Tampere raivasi raitioteille reitit ja Turkukin on keksinyt ratikat uudestaan. VR saa myös voimansa johtimista. Varmuuden vuoksi tosin tilasivat 50 uutta diesel veturia. Loikka sähköön tarkoittaa tuulivoimapuistoja, latauspisteverkostoja ja väylärakentamisen tuhoaman luonnon elvyttämistä. E-loikan askelmerkit on otettu ja vauhti kiihtyy. Loikan onnistumisen varmistavaa kehitystyötä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä.