Aina tosissaan, ja vain harvoin vakavasti
-
Teksti: Juho Paavola
-
Kuva: Juho Paavola
-
21.11.2022
-
Aino Mäntylä ja hänen isänsä Jarkko Mäntylä testasivat ensimmäistä kertaa beach volleytä ja pitävät sitä kivana lajina.
Viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista… Lukusarjaa voisi jatkaa niin kauan kuin osaa laskea, sillä hihalyöntejä harjoittelevilla Aino Mäntylällä ja hänen isällään Jarkolla pysyy pallo ilmassa kuin vanhoilla tekijöillä.
”En ole ennen kokeillut beach volleyta. Tämä on ensimmäinen kerta, ja aika kivaahan tämä on”, 11-vuotias Aino Mäntylä kertoo. Ellei isä vannoisi, että kerta on Ainolle ensimmäinen, sitä olisi vaikea uskoa.
Jarkko ja Aino Mäntylä sekä perheen äiti Maria ja nuoremmat sisarukset Volter sekä Seela ovat saapuneet kokeilemaan lajia Special Olympics Finlandin ja Toyotan järjestämään beach volley -tapahtumaan pelikeskus Biitsiin kauppakeskus Triplaan Helsinkiin.
”Minulta hän ei ole taitoa perinyt. Taitaa tulla rytmisen voimistelun puolelta, missä pallo on jatkuvasti mukana”, Jarkko Mäntylä epäilee.
Mäntylät tykkäävät liikkua monipuolisesti. Perheen äiti, Maria Mäntylä, halusi myös kokeilla beach volleyta.Urheilussa onnistutaan, eikä osoitella
Mäntylät tykkäävät liikkua monipuolisesti yhdessä, mutta beach volley on ollut heille perhelajina vieras. Sen verran hyvin pallo on kuitenkin hallussa koko perheellä, että ensi kesänä saattavat rantalentopallokentät tulla tutuiksi.
Samaan aikaan Biitsin hiekalla on menossa paraurheiluun kuuluvan unified-rantalentopallon turnaus. Special Olympics -toimintaan kuuluvassa unified-urheilussa kehitysvammaiset tai muuten erityistä tukea tarvitsevat urheilijat kilpailevat yhdessä samassa tiimissä vammattomien partneripelaajien kanssa.
Osa Biitsin tapahtuman partneripelaajista on markkinointiviestinnän suunnittelijana työskentelevän Maria Mäntylän tavoin Toyotan työntekijöitä. Mäntylän mielestä on arvokasta huomata, että liikunnan ja myös kilpailemisen ilosta voi nauttia itselleen sopivalla tavalla.
”Ja sellaistahan urheilu ylipäätään muutenkin on, että joku osaa yhden jutun hyvin, joku toinen sitten toisen. Sen sijaan että osoiteltaisiin sormella toisen puutteita, onnistutaan yhdessä. On myös kiva, että lapset voivat nähdä, että jokainen voi harrastaa urheilua juuri omalla tavallaan”, Maria Mäntylä miettii.
Unified-urheilu on kuin mitä tahansa urheilua. Toiset urheilevat puhtaasti liikunnan ilosta, kun taas toiset jaksavat tehdä rankastikin töitä noustakseen omassa sarjassaan lajinsa huipulle.
Mäntylän perheen lapset Aino, Seela, Volter ja isä Jarkko testasivat Triplan Biitsin hienoa valkoista hiekkaa Special Olympics -tapahtumassa.
Ensi kertaa Salosta kohti Berliiniä
Yksi Suomen unified-huipuista on valkoisessa pelipaidassa palloileva Saku Suikkanen. 47-vuotias salolainen on lähdössä kesäkuussa 2023 Suomen joukkueen matkassa Berliinissä pidettäviin Special Olympics -maailmankisoihin. Siinä missä paralympialaisissa kilpailevat pääasiassa liikunta- ja näkövammaiset urheilijat, ovat Special Olympics -kisat suunnattu kehitysvammaisille urheilijoille.
”Olen pelannut lentopalloa aina, jostakin 1990-luvun alkupuolelta asti. Tykkään siitä, että kun paljon pelaa, niin aina oppii jotakin uutta, mutta kyllähän ihan selkeästi parasta on se pallon lyöminen”, Suikkanen kertoo.
Hän pelaa parinsa Jukka Lehden kanssa, joka partnerina pelaamisen ohessa myös valmentaa unified-lentopalloilijoita. Aivan oikein, laji kuulostaa väärältä, mutta ei ole. Lähes kaikki pelaajat mätkivät palloa verkon yli sekä parketilla että hiekalla.
Special Olympics -maailmankisoissa beach volley on nyt mukana kolmatta kertaa. Vuonna 2015 Los Angelesissa Suomi oli mukana kahdella joukkueella, jotka juhlivat palkintopallilla kultaa ja pronssia. Neljä vuotta myöhemmin Abu Dhabin kisoissa Suomi oli neljäs.
”Kisoissa olen käynyt monta kertaa, mutta Berliiniin matkustan nyt ensimmäistä kertaa. Meillä on mukava ja tuttu porukka, joten on tosi mukava lähteä”, Suikkanen sanoo.
Yhteensä Suomen joukkueeseen kuuluu 65 urheilijaa. Tavoitteena rantalentopalloilijoilla on kisoista mitali.
”Suomessa pelataan aidosti unified-hengen mukaisesti, kun taas joissakin maissa mukaan haetaan kovia urheilijoita, joiden vammaisuus on melko tulkinnanvaraista. Silti me pystymme vähintään haastamaan kaikki muut maat”, Lehti tuumii.
Salolainen Saku Suikkanen on lähdössä kesäkuussa 2023 Suomen joukkueen matkassa Berliinissä pidettäviin Special Olympics -maailmankisoihin.Uusia pelaajia tarvitaan lisää
Toyota kuuluu kansainvälisesti paralympialiikkeen pääsponsoreihin. Suomessa Toyota Auto Finland tukee paraurheilijoita monin eri tavoin. Tuki on tärkeää, sillä ylipäätään monessa urheilulajissa sponsorien tuki on tiukassa, para- ja Special Olympics -urheilussa vielä tiukemmassa.
”Tuemme Special Olympics -urheilijoita esimerkiksi kisoihin valmistavien leirien järjestämisessä. Tämän kaltaisten pelitapahtumien avulla voimme tuoda unified-urheilua näkyväksi ja lisäksi työtekijämme pääsevät perheineen mukaan urheilemaan”, Toyotan markkinointiviestintäpäällikkö Satu Krökki sanoo.
Juuri tunnettavuuden kasvattaminen olisi unified-urheilussa tärkeää, partneri-pelaaja ja valmentaja Jukka Lehti sanoo.
”Suomen joukkueesta parini Saku on nuorin, ja hän on 47-vuotias. Nyt lajiin on käynyt tutustumassa joitakin kaksi- ja kolmekymppisiä, mutta lajien kehittymisen ja ennen kaikkea kehitysvammaisten ihmisten itsensä takia olisi tärkeää, että yhä useampi löytäisi mukaan pelaamaan”, Lehti miettii.
Valmentaja Päivi Pohjalainen (oikealla keskellä rinkiä) kaipaa nuorempaa kaartia Unified-urheiluun mukaan.Unified-urheilu kasvatti liigapelaajan urheilukuvaa
On paljon asuinpaikasta kiinni, miten unified-urheilu onnistuu. Suurissa kaupungeissa urheiluseuroilla on soveltavan urheilun joukkueita monissa eri lajeissa, mutta pienemmillä paikkakunnilla unified-pelaajia ei riitä yhteen joukkueeseen – eri lajeista puhumattakaan.
”Lentopallon ja monen muunkin unified-lajin suurin haaste on se, miten löydämme nuorempaa kaartia mukaan ja miten saamme viestiä perheille, joiden lapsille unified-urheilu voisi sopia”, valmentaja Päivi Pohjalainen sanoo.
Ennen valmennusuraansa myös Pohjalainen pelasi unified-parterina. Alkujaan Pohjalainen palloili huipulla naisten mestaruusliigassa liberona. Jo peliuran aikana silloinen Euran Raikun valmentaja Eija Nieminen ehdotti Pohjalaiselle pelailua välillä myös unified-pelaajien kanssa. Uusien pelaajien löytämisen ohessa myös partnereita tarvitaan jatkuvasti lisää.
Kun Pohjalainen aloitti partnerina, hän pelasi vielä vakavissaan lentopallossa liigaa.
”Unified-pelaaminen antoi minulle etenkin nuorena paljon tärkeää perspektiiviä siihen, mitä urheilu on. Pelataan tosissaan, muttei vain vakavissaan voitosta ja saadaan iloa pienistäkin onnistumisista. Siinä oppii itsekin ajattelemaan asioita hieman laajemmin”, sittemmin erityisopettajaksi opiskellut Pohjalainen kertoo.
Päivi Pohjalainen (oik.) on ollut unified-partneri ennen valmennusuraansa. Tomi Kallionpää (vas.) kertoo, että partnerina pelaaminen on saanut hänet katsomaan urheilua monipuolisemmin.”Nyt voitt… ei kun siis pelataan ja pidetään hauskaa”
Samalla kun viereisellä kentällä pöllyää hiekka, sen laidalla Ari Lehmuskoski ja Tomi Kallionpää odottelevat pelivuoroaan. Parivaljakolla on päivän peleihin yksi tavoite.
”Voitt…” Lehmuskoski sanoo, nauraa ja jatkaa.
”Pelataan ja pidetään hauskaa”.
Salossa asuva Lehmuskoski ja Toyotalla asiakaskokemuksesta vastaavana päällikkönä työskentelevä Kallionpää eivät ole ensimmäistä kertaa yhdessä hiekalla. He pelasivat parina yhdessä vuosi sitten, kun Toyota järjesti unified beach volley -tapahtuman Konalan hiekalla Helsingissä.
”Viime vuonna saimme tosi hyvät pelit. Oli sen verran hauskaa, että halusin totta kai lähteä taas pelaamaan, eikä kahta kertaa tarvinnut miettiä”, Kallionpää kertoo.
Kallionpää itse aloitti lentopalloilun kuutisen vuotta sitten. Nykyisin hän palloilee sekä Toyotan työpaikan lentopallokerhossa että aluesarjaa pelaavassa harrastejoukkueessa. Kallionpää on huomannut, että unified-pelaamisessa on paljon samaa kuin harrastamisessa, mutta myös muuta. Partnerina pelaaminen on saanut hänet myös katsomaan urheilua aiempaa monipuolisemmin.
”Olen luonteeltani tosi kilpailuhenkinen, mikä näkyy pelaamisessani. Unifiedissäkin pelataan hiki päässä ja tosissaan, muttei hampaat irvessä. Pidetään hauskaa ja saadaan onnistumisia, mikä onkin tosi kivaa”, Kallionpää miettii.
Ari Lehmuskoski pitää beach volleyn pelaamisesta ja sen hauskuudesta, mutta voittokin maistuu. -
Löydä sinulle sopiva seurasi!
- Special Olympics -urheilu ja sen alla toimivat unified-lajimuodot ovat Suomessa osa Paralympiakomitean toimintaa.
- Kun paralympialajeissa kilpailevat pääsääntöisesti liikunta- ja näkövammaiset urheilijat, Special Olympics ja Unified-lajit on tarkoitettu kehitysvammaisille tai muuten erityistä tukea arjessaan tarvitseville urheilijoille.
- Unified-lajeja on tyypillisesti joukkue- ja parilajeissa. Unified-lajeissa Special Olympics -urheilijat ja vammattomat partneripelaajat urheilevat samassa joukkueessa tasavertaisina joukkuekavereina.
- Viime kerralla 2019 Special Olympics World Games -kisoissa Abu Dhabissa Suomella oli unified-joukkueita tai -parejakoripallossa, jalkapallossa, lentopallossa ja purjehduksessa. Yksilölajeissa suomalaiset olivat mukana golfissa, judossa, keilailussa, melonnassa, ratsastuksessa, rytmisessä voimistelussa, tenniksessä, triathlonissa uinnissa ja yleisurheilussa.
- Jos perheessäsi tai lähipiirissäsi on erityistä tukea tarvitseva aikuinen tai lapsi, joka haluaisi harrastaa, voitte etsiä mieleistä lajia ja sopivaa seuraa Paralympiakomitean Löydä oma seura -palvelusta