”Nyt on äiti vähän liian nopea auto sulle!” tuumasi 6-vuotias poikani, kun kaarsin pihaan testiajossani olevalla Toyota Priuksella. Kieltämättä auto on aika sähäkkä peli. Matalaa ja virtaviivaista ulkomuotoa korostaa vielä sinapinkeltainen hunnutus – viralliselta nimeltään mustard metallic. Kaupungilla ajellessani päät kääntyilevät Priuksen perään.
Ulkonäkö ei anna vain ymmärtää. Uusi Prius Plug-in Hybrid liukuu liikkeelle kuin hyvin voideltu suksi, ja sähköllä ajettaessa se on lähes äänetön. En ole ajanut täyssähköautoa, mutta voisin kuvitella, että se tuntuu ja kuulostaa parhaimmillaan samalta kuin Prius.
Minua ei kiinnosta, miten nopeasti auto kiihtyy nollasta sataan, mutta hitaiden rekkojen ohitse haluan päästä. Olen ohitanko vai enkö ohita -jännittäjä, mutta Prius kiihtyy sen verran kivasti, että ohi pääsee takuulla. Enkä edes käyttänyt ohitustilanteissa sport-ajotilaa. Kapealla ja mutkaisella tiellä meno on sujuvaa ja turvallisen tuntuista.
Kaupunkiajossa auto on ketterä, ja kun vetäisen Priuksen sukkana tiukkaan taskuparkkiin (mitä ei tapahdu usein), ystäväni huudahtaa ”wau”. Priuksen ratissa olen näköjään normaalia parempi kuski. Olemme menossa kahville, mutta sporttista autoa katsellessani tulee mieleen, että takaloosterista pitäisi ehkä sittenkin kaivaa esiin padel- tai tennismailoja.
Uutta Priusta myydään Euroopassa lataushybridinä. En ole käyttänyt latauspistoolia aiemmin, mutta näköjään se toimii samalla tavalla kuin bensan tankkaaminen. Pistooli sisään ja energiaa koneeseen. Akku latautuu 3,3 kW teholla ja täyden latingin saamiseen menee 7–8 tuntia.
Lataushybridin toimintamatka on noin 70–80 kilometriä. Kun auto kuluttaa sähkön loppuun, se vaihtaa huomaamattomasti polttomoottoriin. Bensalla ajettaessa äänimaailma on hieman meluisampi.
Puolen tunnin maantieajon jälkeen olen lentää persuksilleni. Vähän kuin juoksumatolla juostessa näyttö kertoo lopuksi, paljonko tuli hölkättyä ja millä teholla, myös Prius tiivistää ajotulokseni: EV-ajosuhde 52 prosenttia ja keskikulutus 4,3 litraa sadalla kilometrillä.
Sähkö on kuitannut yli puolet ajostani eikä bensaa ole kulunut nimeksikään! Toki olen tarkka kuski ja tykkään kytätä kulutusta ajon aikana, mutta jopas jotakin.
Koeajamassani premium-mallissa on myös yksi hieno erityisherkku, nimittäin aurinkopaneelit katolla. Aurinkoisena päivänä voin ajella noin kahdeksan kilometrin matkan aurinkoenergialla. Se jos mikä ilahduttaa!
Muitakin herkkuja löytyy. Penkin sähköisillä säätimillä ajoasennon saa itselleen mukavaksi ja ergonomiseksi. Tuntuu ylelliseltä, kun perille päästyäni, penkki siirtyy automaattisesti taaksepäin tehden tilaa poistumiselle. Puuttuu vain, että se sanoisi: kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen!
Myös istuinten ilmastointi on kesäkuumalla loistoidea. Voin ajaa nahkahousuissa ilman, että pakarat hikoilevat. Kosketusnäytöllinen multimediakeskus on iso, peräti 12,3 tuumaa. Tykkään myös siitä, että taustapeilin kamerassa on pesuri. Ei tarvitse mennä pyyhkimään kertynyttä loskaa sormella irti.
Takapenkille saan mahtumaan kaksi turvaistuinta, vaikka epäilen, ettei tätä varsinaiseksi perheautoksi hankita. Jalkatilaa on runsaasti, mutta aerodynaaminen muotokieli syö sen verran korkeutta, että pidemmillä kyytiläisillä voisi tehdä tiukkaa mahtumisen kanssa. Takakonttiin menee mukavasti viikonloppureissun kassit, mutta mikään tilaihme se ei 284-litraisena ole.
Priuksessa on satsattu kiitettävästi turvallisuusominaisuuksiin. Kuolleen kulman varoitin reagoi, jos kaistanvaihto ei ole turvallista. Varoitusvalot on sijoitettu kätevästi sivupeileihin, eli sinne missä kuljettajan katsekin on tuolla hetkellä.
Turvallisuusvarusteisiin kuuluvat myös perinteiset kaistavahdit ja vakionopeudensäätimet, mutta eniten annan kiitosta Pre-Collision-järjestelmälle, joka pitää vahtia nokkakolarin varalle. Se tunnistaa ajoneuvot, pyöräilijät sekä jalankulkijat ja jarruttaa puolestani, jos en itse reagoi riittävän skarpisti. Priuksessa istuskellessa tulee isoveli valvoo -fiilis – hyvällä tavalla.
Viiden päivän koeajokruisailun jälkeen luovutan Priuksen pois pitkin hampain. Ketterää ajettavuutta tulee ikävä, samoin maltillisia kulutuslukemia. Enkä kiellä, etteikö itselleen ”vähän liian nopealla” autolla olisi ollut prameaa ajella.
1. Sporttinen ulkonäkö
2. Todella maltillinen kulutus
3. Premium-mallissa aurinkopaneelit katolla
Tutustu uuteen Toyota Priukseen täällä
