Pieni alustus aiheeseen on aina paikallaan, varsinkin Aygosta puhuttaessa. Vuonna 2005 esiteltiin ensimmäisen sukupolven Aygo, joka oli yhteistyömalli silloisen PSA:n, nykyisen Stellantiksen kanssa. Suosio oli Euroopassa suurta heti alusta alkaen. Toisen sukupolven mallin esittely vuonna 2014 ei hidastanut sen suosiota. Nyt kolmas sukupolvi tuo mukanaan muutoksia. Näkyvin muutos lienee ilman muuta mallin muuttuminen crossover-tyyppiseksi tuoden mukanaan monia etuja niin tilankäyttöön, istuma-asentoon kuin näkyvyyteenkin. Toisekseen yhteistyö Stellantiksen osalta päättyi edelliseen malliin, sillä Toyota osti itselleen loputkin TPCA-tehtaasta Tshekin Kolinissa. Sama tehdas muuten valmistaa nykään myös Yaris-mallia lisäämään tuotantokapasiteettia Yarisin perinteisen kodin, Ranskan Valenciennesin (TMMF) lisäksi.
Kenties kaikkein suurin muutos on yhtä aikaa näkyvillä ja näkymättömissä. Melkein puuduksiin asti on puhuttu TNGA-alustarakenteesta ja sen tuomista eduista, mutta minkäs teet. Kaikki ne edut ovat aina ehdottomasti puhumisen ja mainitsemisen arvoisia. Niin myös nyt. Aygo X (joka muuten lausutaan ”Aygo Cross”) käyttää itse asiassa samaa perusrakennetta kuin Toyota Yaris. Tämä kokoluokka tunnetaan nimellä TNGA-B. Vaikka malli on kasvanut maltillisesti verrattuna toisen sukupolven Aygoon, on sen alkuperäinen ajatus ketterästä, näppärästä ja ennen kaikkea hauskasta kaupunkiautosta edelleen vankasti tallella. Lisäksi ”X” mallinimessä kantaa ylpeydellä toisen sukupolven Aygon X-teemaa, mikä näkyi niin auton muotoilussa isoista linjoista aina pieniin, maukkaisiin yksityiskohtiin asti.
Niin, ja ehkä vielä on hyvä alustuksen nimissä muistaa Aygon (ja nyt Aygo X:n) perinteinen rooli Euroopassa. Se on ensiesittelystään asti ollut helpoiten saavutettavissa oleva Toyotan malli, joka on tarjonnut vuosien saatossa sadoille tuhansille eurooppalaisille ensimmäisen askeleen Toyotan maailmaan. Tiedättehän, tuohon maailmaan, jossa aina perimmäisenä ajatuksena on seesteinen mielenrauha auton omistamisesta ja sen käyttämisestä. Lisäksi Toyotan ominaispiirteitä ovat aina olleet huippuluokan turvallisuus ja erinomainen varustelu. Kun autot ovat vielä näyttävät upeilta ja ovat erittäin miellyttäviä sekä mukavia ajaa tai olla kyydissä, niin miksipä samaa panostusta ei tarjottaisi heti Toyota-matkan alusta pitäen?
Sanojen ja ylisanojen käyttäminen on aina yksi tapa kuvailla autoa, sen merkitystä käyttäjälleen tai rekisteröintilukuihin. Olennaisinta kuitenkin on se, että auto suoriutuu siitä tehtävästä, mihin se on suunniteltu. Haittaa ei ole myöskään siitä, että kuljettajan sekä matkustajien hymy on vähintään yhtä leveä matkan jälkeen kuin se oli ennen liikkeellelähtöä. Tämän toteamiseksi lähdemme liikkeelle Barcelonan katujen vilinään.
Ennen liikkeellelähtöä on syytä istua autoon sisään, se nimittäin helpottaa ajamista aivan dramaattisella tavalla. Ensimmäinen lievä hämmennys koittaakin heti kuljettajan työpisteelle saapuessa: tässähän on kolme poljinta? Hybridipainotteiseen maailmaan jo aikaa sitten tottuneen täytyy hetken aikaa muistella, että niin, onhan näitäkin vielä olemassa - ja hyvä niin. Aygo X -mallin voimalinjan perusta on aina kolmisylinterinen 1,0-litrainen bensiinimoottori. Vapaastihengittävänä se kehittää parhaimmillaan 53 kilowatin (72 hevosvoiman) huipputehon ja 93 Nm:n huippuväännön. Moottorin jatkeena on joko viisivaihteinen käsivalintainen vaihteisto tai portaaton CVT-voimansiirto.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat tekevät tuloaan autoiluun kasvavalla vauhdilla, ja tullaan se näkemään myös tässä kokoluokassa. Tärkeintä on tässä vaiheessa muistaa, että sitten auton hinta on jotain aivan muuta kuin tällä voimalinjalla varustettuna. Luonnollisesti kehitys kehittyy, eikä mikään ole niin epävarmaa kuin ennustaminen, mutta tämänhetkinen tilanne on tämä. Kompaktiin crossover-malliin paras voimalinja on hyvinkin perinteinen. Mene ja tiedä, ehkä seuraavassa mallissa luodaan jo katsetta kohti hybriditeknologiaa, ehkä jopa täyssähköä?
Muistelut ja ennustelut sikseen, ja käynnistämme voimanlähteen parkkihallista. Korviin kantautuu vain pieni tieto siitä, että polttomoottori on herännyt palvellakseen kuljettajaa parhaiden kykyjensä mukaisesti. Nopea katsaus kuljettajan ympäristöön sekä penkin ja peilien säätö kohdilleen tuottaa halutun: hymyn jatkumisen. Istuma-asennosta saa myös yli 190-senttinen testihenkilö erinomaisen miellyttävän ilman, että autoa ajettaisiin takapenkiltä käsin - kuten eräässä takavuosikymmenien hittielokuvassa nähtiin. Vilkaisu takapenkille muistuttaa siitä, että kyllä toinen samanmittainen mahtuu kuljettajan taakse istumaan, mutta ehkä se ei enää ole kaikista mukavinta. Tästä ajatuksesta siirrytäänkin takaisin peruskysymykseen: suoriutuuko auto siitä, mihin se on suunniteltu, ts. onko autoa suunniteltu neljälle isohkolle karpaasille? Vastaus: ei ole.
Aygo X on edeltäjiensä tapaan aina nelipaikkainen, ja tämän kokoluokan autoilla liikutaan normaalisti 1 - 2 hengen voimin. Takapenkkiläisille on aivan riittävät ja mukavat tilat, kunhan kysymyksessä ei ole paikallisen koripallojoukkueen neljä kovinta pisteentekijää. Matkustamo on tyylikkään moderni, mikään yksityiskohta ei herätä negatiivisia tuntemuksia. Ensituntuma ennen ajoon lähtöä on erittäin positiivinen, ja Toyotaan tottuneelle myös hyvin kodikas.
Koeajoauto edustaa Suomen mallistossa liki korkeinta varustetasoa, ja siihen kuuluvat varusteet sekä yksityiskohdat tekevät yleistunnelmasta hieman kulunutta fraasia käyttäen luokkaa tai kahta kookkaamman auton mukaisen. Ellei erikseen kiinnitä huomiota auton kompakteihin ulkomittoihin, voisi kuvitella istuvansa isommassakin autossa.
Liikkeellelähtö muistuttaa kuitenkin hyvällä tavalla auton kyvykkyydestä suihkia ahtaissa paikoissa. Pujottelu ilmeisen hermoromahduksen saaneen arkkitehdin suunnitteleman parkkihallin läpi kohti ulkoilmaa sujuu erittäin mallikkaasti, kiitos helposti hahmotettavien ja ennen kaikkea maltillisten ulkomittojen sekä ulottuvuuksien. Pyörien sijoitus mahdollisimman lähelle korin kulmia tekee käytöksestä erittäin helposti ennakoitavaa sen lisäksi, että pitkä akseliväli mahdollistaa avarat sisätilat.
Päästyämme kadulle voi huomata kolmen polkimen ja miekkailuvaihteiston käytön olevan todella miellyttävää. Ajatukset vuosien takaisista kengurubensiinillä tankatuista menopeleistä voi unohtaa, sillä kytkimen ja vaihteensiirron yhteistoiminta on jopa hämmentävän sulavaa. Se tuleekin tarpeen, sillä mitä ilmeisemmin aiemmin mainittu arkkitehti tai hänen lähisukulaisensa on suunnitellut Barcelonan liikennevalojärjestelmän. Liikennevaloihin pysähdytään noin 100-prosenttisella varmuudella aina. Tässä huomataan myöskin Stop & Start -järjestelmän moitteeton toiminta, minkä merkitystä ei aina kotimaassa tahdo muistaa. Liikenne kun voi olla eri puolilla Eurooppaa hyvinkin erilaista.
Kaupunkipujottelussa arvostuksen kohteeksi nousee myös korimallin suoma erinomainen ajoasento ja sitäkin tärkeämpänä turvallisuuselementtinä todella hyvä näkyvyys niin eteen kuin sivuille. Taaksekin kyllä, mutta sinne ei juuri ehdi katselemaan, kas kun katalonialainen liikennementaliteetti sallii niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin joillekin autoilijoillekin erittäin äkkinäiset suunnanvaihdot vaikkapa keskelle ajorataa. No, nopeat liikkeet ovat tunnetusti näyttäviä.
Kaupungista ulos päästyämme teemme pienen ekskursion syheröiselle tielle, jota meikäläisittäin kutsuttaisiin varmasti vuoristotieksi, mutta on siitä vielä pari pykälää lievempi versio. Ohjaus jatkaa erinomaisuutensa osoittamista, aivan kuten kaupungissa sen jo pystyi huomaamaan ja aivan kuten TNGA-alustalta on voinut odottaa kaikkien uutuusmallien yhteydessä. Oikein äärirajoille (ehkä enemmän kuljettajan kuin auton) mentäessä tuntee myös sellaisen jämäkkyyden alustassa, jota ei välttämättä yhdistäisi tämän kokoluokan autoihin.
Seuraava siirtymä moottoritietä myöten osoittaa, ettei kaupunkiolosuhteisiin suunnattu auto arastele nopeuden muuttumista reippaasti toiselle sataselle. Toki on muistettava, että Nasan raketit ovat erikseen ja autoilla ajetaan nätisti liikennesääntöjä ml. nopeusrajoituksia noudattaen. Aygo X pitää matkavauhdin miellyttävästi, eikä matkanteossa moottoritielläkään tule isompaa ahdistusta vastaan.
Manuaalivaihteisella mallilla tauko- ja autonvaihtopaikalle suunnatessa mieli käy muistelemassa Suomen mallistoa. Meillä juuri ajetulle mallille tuskin olisi kysyntää, ja valtaosa meillä myytävistä autoista on varustettu CVT-vaihteistolla eli suomeksi sanottuna automaattivaihteistolla. Ja miksipä ei olisi, onhan automaatin suosio kasvanut kasvamistaan viime vuosina kaikissa kokoluokissa ja jopa hyötyajoneuvoissa. Suosion ymmärtää, sillä luohan automaattivaihteisto aivan erilaisen mukavuuden asteen kuljettajalle ja yleisesti myös matkustajille. Varsinkin Suomea ajatellen kiitos päästöpohjaisen autoverotuksemme ovat etevät automaattivaihteistot asemassa, jossa niiden lisähinta perinteisen manuaalivaihteiston päälle on aivan eri luokkaa kuin takavuosina - automaattivaihteisto kun ei enää automaattisesti tarkoita merkittävää lisäystä polttoaineenkulutukseen.
Parin tuimahkon cafe cortadon jälkeen on aika siirtyä CVT-version ohjauspyörän taakse ja käydä heittämässä se niin sanottu ”pikku lenkki”. Tässä tapauksessa pieni lenkki tosiaan riitti, sillä auto todisti jo manuaalivaihteisena kuljettajalle kyvykkyytensä, eikä sitä portaattoman CVT-voimansiirron saumattomasti toimiva sujuvuus voisi heikentää pätkääkään. Kulutuksista kuljettaja teki lähinnä tiedonkeruuta muilta, sillä oma seuranta unohtui kaikkien varusteiden, kuten ajoavustimien toiminnan seuraamiseen (toimivat muuten juuri kuten pitääkin).
Aygo X -mallin nk. ”viralliset kulutuslukemat” eli WLTP-syklin mukaisesti mitatut, yhdistettyä kulutusta vastaavat lukemat ovat käsivaihteiselle mallille 4,7 l/100 km ja CVT-voimansiirrolla varustetulle mallille 4,9 l/100 km. Näitä vastaavat CO₂-lukemat ovat 107 ja 110 g/km. Kuulustelukierroksen tuloksena selvisi, että ajotyylistä riippuen osa ajoi alle näiden lukemien ja osa hivenen yli. Lopputuloksena voitiin todeta, että ”kyllä se pienellä menee”. Voisiko sitä sen paremmin sanoa?
Kuten yleensäkin lehdistömatkoilla edustivat koeajoautot yleisesti korkeinta mahdollista varustelutasoa. Suomi-mallistomme rakentuu neljän varustetason, X Playn, X Play Editionin, X Stylen sekä rajoitetun ajan tarjolla olevan huippuvarustellun X Limitedin varaan. Näistä odotetaan CVT-voimansiirrolla varustetun X Play Editionin muodostavan valtaosan Aygo X:n suosiosta. Ja miksipä ei muodostaisi, kohtuuhintainen auto sisältää mm. kattavan turvavarustelun, LED-ajovalot, kevytmetallivanteet, automaatti-ilmastoinnin ja Toyota Touch -mediakeskuksen 8” kosketusnäytöllä ja peruutuskameralla.
Kenelle uusi Aygo X sitten sopisi? Lähtökohtana on ollut Euroopassa suunniteltu auto eurooppalaisille asiakkaille. Ilmeisen vastauksen lisäksi kaivattiin syvällisempää tulosta. Pohdintaa jatkettiin kahvikupposten äärellä, ja ajatukselta ei voinut välttyä: kenelle tahansa, jonka pääsääntöinen ajosuorite on urbaanissa ympäristössä mutta välillä pitäisi käydä pidemmälläkin.
Tavaraa mahtuu mukaan, mutta pakettiautot ja autot, joilla lähdetään suurperheen lomamatkalle kaikkine harrastusvälineineen ovat erikseen. Kulutus on kohtuullinen tai suorastaan pieni, mikä nykyisillä polttoaineesta perittävillä hinnoilla on merkittävä etu. Lisäksi auto on sen kokoinen, että se on varteenotettava vaihtoehto monille perinteisille B-segmentin autoille, jolloin Aygo X:n voi saada automaattivaihteisena ja hyvillä varusteilla itselleen monen kilpailijan perusvarusteisen ja manuaalivaihteisen auton sijaan. Ja pisteenä sen kuuluisan, aakkosten yhdeksännen kirjaimen päälle: onhan se vallan erinomaisen hyvännäköinen menopeli.
Olisiko uusi Toyota Aygo X sinun uusi autosi? Tutustu uutuuteen toyota.fi-sivustolla.
