Autoilun sähköistyminen etenee nopeasti ja sen ansiosta liikenteestä johtuvat kasvihuonepäästöt laskevat jatkuvasti. Täyssähköautojen ja hybridien akkuteknologia eivät ole ainoa ratkaisu edistää päästötöntä autoilua – nyt estradille astuvat vetyautot.
Suomen vetyliikenteen edelläkävijät kokoontuivat maaliskuussa Northern Power – H2 Now! -tilaisuuteen Oulun kaupungin BusinessOulu-liikelaitoksen sekä Toyota Auto Finlandin ja energia-alan kehitysyhtiön Skartan kutsumina. Toyotan Mirai-vetyauto herätti ansaittua mielenkiintoa esiintymislavan vieressä. Tämä neliovinen sedan on tarkoitus tuoda myyntiin Suomessa heti, kun ensimmäiset vedyn tankkausasemat avautuvat, nykyisten arvioiden mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä.
”Nyt keväällä 2023 hintoja ei ole vielä vahvistettu, mutta nykyisten tietojen valossa hinta tulee olemaan hyvin kilpailukykyinen samaa kokoluokkaa ja toimintasädettä edustavien täyssähköisten henkilöautojen kanssa”, Toyota Auto Finlandin toimitusjohtaja Heikki Freund huomauttaa.
Suomessa ei ole vielä julkisia vetytankkausasemia. Kuten tilaisuudessa kuultiin, tilanne on muuttumassa piankin.
Tankkausverkoston kasvun myötä Suomen vetyautoilu etenee samalla radalla muun Euroopan kanssa, odottavat Freund ja Toyota Europen vetyteknologian johtaja Stephan Herbst. Euroopassa vetyliikenne on jo todellisuutta, ja vetyautot ovat löytäneet tiensä arkiseenkin liikkumiseen. Mirai-mallilla on selkeä osansa vetyautoilun läpimurrossa: Berliinissä niitä on takseina 200 kappaletta, Kööpenhaminassa 100 ja Pariisissa peräti 600 autoa.
”Taksit tarvitsevat pitkän toimintamatkan ja raskaan liikenteen sähköistymistä hidastaa niiden vaatimien akkujen koko. Vety on molemmille hyvä ratkaisu, Herbst sanoo.
Hän painottaa, ettei teknologiakehityksessä ole kyse siitä, että vetyautojen tulisi päihittää akkusähköllä toimivat kulkuneuvot, tai päinvastoin. Toyotalla vety kulkee täyssähkö- ja hybridiautojen kehitystyön rinnalla.
”Katse täytyy pitää maalissa ja se maali ei ole jokin yksittäinen teknologia, vaan päästötön liikenne. Nyt etsitään työkaluja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
Heikki Freund sanoo, että monien arvioiden mukaan akkuja ei tulevaisuudessa pystytä valmistamaan sellaisia määriä, että kaikki henkilöautoliikenne – saati muu liikenne – voitaisiin toteuttaa ainoastaan täyssähköisten liikkumisvälineiden avulla.
”Vety tulee muiden käyttövoimien rinnalle, mutta ei ainoaksi ratkaisuksi.”
Freund ja Herbst sanovat, että vety edistää etenkin raskaan liikenteen päästöttömyyttä. Raskaan liikenteen puolella Toyota Caetano -yhteisyritys on edelläkävijänä tuonut markkinoilla polttokennomoottorilla varustetun citybussin. Sen toimintamatka on noin 400 kilometriä ja tankkaaminen täyteen tapahtuu yhdeksässä minuutissa.
Toyota Caetanon H2.City Gold -vetybusseja on jo Euroopan liikenteessä 120 kappaletta. Tätäkin korkeampi määrä uusia busseja on jo tilattu, ja ne otetaan käyttöön lähitulevaisuudessa pelkästään Saksassa ja Ranskassa.
”Polttokennomoottori tuottaa lämpöä, mikä saadaan käyttöön sisätilojen lämmittämiseen – sehän on täällä pohjoisessa tervetullut asia. Se myös parantaa merkittävästi polttokennoautojen hyötysuhdetta verrattuna lämmittämiseen akkusähköllä”, Herbst huomauttaa.
Autoteknologia on siis valmiina vetyliikenteen syntymiselle Suomessa. Freund ja Herbst sanovat, että vetyliikenne syntyy lopulta toimivan vetytalouden ekosysteemin varaan. Siinä vetyä ei tuoteta ainoastaan liikennekäyttöön, vaan siitä tulee osa kansallista energiaratkaisua.
”Nykyisten investointinäkymien perusteella vihreän vedyn tuotanto ja saatavuus ei tule olemaan ongelma. Vetyliikenne ei ole jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan se on asia, joka tapahtuu muualla juuri nyt, ja siten pian myös Suomessa”, Freund sanoo.
