Kun kuusen loisteessa odotellaan joulupukkia, Suomessa myytävistä uusista autoista jo lähes joka viides käyttää voimanlähteenään sähköä. Autoalan tiedotuskeskuksen arvion mukaan koko vuoden kumulatiivinen sähköautojen osuus nousee kevään noin 14 prosentista 17–18 prosentin tietämille. Lisäksi uusista autoista noin 20 prosenttia on ladattavia hybridejä.
”Alkuvuoden lukema on noin 14 prosenttia, mutta tavallisesti loppuvuodesta autokauppa vilkastuu”, Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo.
Sähköautojen määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut. Tärkeimpiä syitä on sähköautojen löytyminen käytännössä jokaisen merkin valikoimasta, kohtuuhintaisten mallien tulo markkinoille ja ihmisten ympäristötietoisuus. Venäjän aloittamasta Ukrainan sodasta kiihtynyt polttoaineen raju hinnannousu kiihdyttää sähköautojen myyntiä entisestään.
”Edelleen kuitenkin 83% myytävistä autoista ei ole täyssähköautoja. Liikenteen sähköistämisessä on vielä paljon töitä tehtävänä.”
Vuoden alussa Suomi päätti jatkaa sähköautojen vuonna 2018 alkanutta hankintatukea 9,5 miljoonan euron määrärahalla. Kallio näkee hankintatuen tärkeänä, mutta kaiken ratkaisevaksi hopealuodiksi siitä ei ole.
”Tuki on hyvä lisäkannustin sähköautoa harkitsevalle, joka kuitenkin vielä empii valintaansa.”
Jotta tukijärjestelmä olisi tehokkaampi, se saisi olla nykyistä avokätisempi. Nykyisellään hankintatukea myönnetään 2000 euroa autoon, jonka hankintahinta on enintään 50 000 euroa.
”Näkisin, että katto voisi olla huomattavasti korkeampi tai sitä ei olisi lainkaan.”
Autoedusta nauttivalle työntekijälle sähköauto on verotuksellisesti edullinen. Hankintatukea ei kuitenkaan myönnetä yrityksille, jotka päivittävät vanhaa autokantaansa sähköautoiksi.
”Työntekijä voi haluta työsuhdeautoksi täyssähköauton, mutta työnantaja voi sanoa ei, koska auton hankintaan liittyvä rajahinta ylittyy. Lisäksi yrityksillä on paljon muitakin autoja kuin työsuhdeautoja”, Kallio huomauttaa.
Yritysautojen sähköistäminen olisi tärkeää myös siksi, että seuraavalla vaihtokierroksella ne siirtyvät päästöttöminä vaihtoautoina uudistamaan Suomen melko iäkästä, noin 12,6-vuotiasta autokantaa.
Tällä hetkellä kaikista Suomen teillä ajavista autoista vain yksi sadasta on täyssähköauto.
”Suomi on edelleen valitettavasti sähköautoilun perässäkulkija. Pärjäämme vertailussa Itä- ja Etelä-Euroopan maille, mutta kun katsotaan läntistä Eurooppaa, johon haluamme identifioitua, olemme selvästi jäljessä Hollantia, Norjaa, Ruotsia ja Saksaa.”
Vaikka sähköautojen ensirekisteröinnit lähes tuplaantuvat vuosittain, ei autokannan sähköistymisvauhti nykyisellään riitä saamaan päästöjä alas tai helpottamaan polttoaineiden rajusta hinnannoususta johtuvaa ”bensainflaatiota”. Öljyn hinnan nousun ohessa taustalla vaikuttaa hintavamoien biopolttoaineiden jakeluvelvoite.
”Mitä enemmän meillä on päästöttömiä sähköautoja, sitä vähemmän biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta täytyy nostaa. Tämä puolestaan auttaa estämään bensiinin ja dieselin holtittoman hinnannousun.”
Niissä maissa, joissa sähköautojen hankintaa on tuettu avokätisimmin, myös sähköautojen suhteellisin osuus on kasvanut nopeimmin. Esimerkiksi Ruotsissa hankintatuki on noin 7000 euroa autolta, ja he ovatkin menneet kirkkaasti sekä sähköautojen määrässä että suhteellisessa osuudessa Suomen edelle.
Kallio ehdottaa, että sähköautojen hankintatukea jatkettaisiin seuraavan vaalikauden ylitse. Tuki alkaisi 5000 eurosta ja laskisi tuhat euroa vuosittain.
”Tukea ja vauhtia saataisiin tarpeeksi, mutta porrastuksen ansiosta valtion kassa ei tyhjenisi.”
