Autoilua ja liikennettä koskevat puolueiden linjanvedot ovat olleet yllättävän vaisuja. Johtuneeko voimien kulumisesta suurempien murheiden parissa vai epävarmuudesta liikennemurroksen keskellä. Joku puolue lupaa panna tulevalla vaalikaudella liikenneyhteydet kuntoon. Jollekin on selvää, että tienpitoon ja raiteisiin kipataan rahaa, kunhan sota Euroopassa loppuu ja inflaatio hellittää. Jollekin vihreä siirtymä on liian hätäistä. Jonkun ohjelmassa kävely on erittäin hyvä matkustusvaihtoehto. Niin varmaan onkin, jos matka käy Helsingin Bulevardilta vaikkapa Arkadianmäelle. Joku ihmettelee, miksei dieselveroa poisteta. Jakeluvelvoitekin saa kritiikkiä polttoaineiden hinnankorotuksen pelossa. Päättäjiltä kaivattaisiin nyt selkeitä autoilun ja liikenteen suuntaviivoja.
Väheneekö autojen määrä? Henkilöautojen kokonaismäärä, siis autokanta, pieneni viime vuonna. Poikkeuksellinen suunnanmuutos voi olla väliaikainen, mutta kielii kehityksestä. Uusia autoja, ja käytettyjäkin, myydään vähemmän kuin vuosikymmeniin. Autojen keski-ikä kasvaa. Se on jo lähes 13 vuotta. Kannan keski-ikään vaikuttaa myös kierrätykseen tulevien autojen määrä, johon liittyy outo autojen ”katoamisilmiö”. Liikenteestä poistetaan vuosittain kymmeniä tuhansia autoja, joita ei kuitenkaan romuteta. Rekisteritilastoissa roikkuvia ”kadonneita” on yhteensä jo puoli miljoonaa. Niiden hyödynnettävissä olevat raaka-aineet, teräkset, katalysaattorit ja akut makaavat ympäristöuhkana takapihoilla, ladoissa, parkkipaikoilla tai lampien pohjassa. Auttaisiko raippana ympäristörikemaksu vai porkkanana kierrätykseen palautuspalkkio, jonka saisi korotettuna, jos ostaa vähempipäästöisen auton, uuden tai käytetyn.
Autoton kaupunki ratkaisuksi päästöongelmiin. Turun aluekehityksessä visioidaan autotonta ydinkeskustaa. Se olisi iso käänne autoilumyönteisessä kaupungissa. Helsinkikin toimii autottoman keskustan eteen. Pääväylä, Mannerheimintie, menee muutamaksi vuodeksi täysremonttiin. Luvassa on paljon pölyä, melua ja ilmastorasitetta. Kaikkien aikojen suurin katuremontti pienentää ratkaisevasti liikennekapasiteettia. Kaaosta kiihdytetään vähentämällä pysäköintimahdollisuuksia. Potkulaidoille luovutetaan pysäköintialueiksi 250 autojen parkkipaikkaa ja parkkikiekollisista paikoista 1400 muutetaan maksullisiksi. Nämä tehdään ilmastotavoitteiden edistämisen nimissä. Siirtymistä julkisen liikenteen käyttöön ”kannustaa” korkeat pysäköintimaksut. Ostoskassin kuskaaminen potkulaudan sarvessa ei kuitenkaan monia innosta.
Raitiovaunut menestyvät Helsingissä ja muuallakin. Niiden raiteita rakennetaan yhä kauemmas kantakaupungista. Haittapuolena on rakentamisen ympäristöpäästöt ja miljöön rikkoutuminen. Ratikkaliikennettä selkeämmin haitta tulee esille suurnopeusjunien ratahankkeissa. Tampereelta, Turusta ja Kouvolasta Helsinkiin johtaville uusille ratahankkeille on ennakoitu yhteensä kymmenen miljardin kustannukset. Hankkeet on arvioitu valtiovarainministeriön selvityksessä taloudellisesti kannattamattomiksi, ja niiden perusteleminen myös ilmaston kannalta on hankalaa. Rakentamisen ilmastovaikutukset saisi kuoletettua vähäpäästöisillä suurnopeusjunilla aikaisintaan 140 vuoden päästä.
Toyota Commuter -sähköauto esiteltiin Helsingissä Auto73-näyttelyssä 50 vuotta sitten. Kyse oli tulevaisuutta visioivasta pienestä kahden hengen kaupunkiautosta. Autojen sähköistäminen jäi tuolloin kuitenkin vielä odottamaan parempaa hetkeä. Nyt päästövaatimukset ja isoin askelin edennyt teknologia on tuonut sähkökäytön uuteen valoon. EU on asettamassa polttomoottoriautojen myynnille takarajaksi vuotta 2035. Samalla säädetään, että sähköistettyjä autoja varten latauspisteitä pitää olla vähintään 60 kilometrin välein.
Linjaukset kuitenkin vielä horjuvat. Polttomoottoriautojen kiellolle on ymmärrettävästi vastustusta. Moottorithan eivät ole pahoja, ainoastaan niissä poltettava fossiilinen polttoaine. Sen voisi korvata synteettisellä polttoaineella. Vety tekee vauhdilla tuloaan lento-, laiva- ja rekkaliikenteeseen, miksei siis myös henkilöautoihin. Kehitystä tapahtuu monella rintamalla. Kannustimet pitäisi laatia edistämään siirtymistä pienempiin päästöihin millä käyttövoimalla tahansa. Näin säilytetään kuluttajalla valinnan vapaus.
Kauko Kyyrö luo näkymiä autoalan ilmiöihin ja käänteisiin. Kauko on autoinsinööri, jolla on takanaan yli 30 mainostoimistovuotta.
