”Se on pitkä juttu, mutta antaa mennä. Olen aina ollut automies, ja olen aina tykännyt ennen kaikkea urheilullisista autoista. Kun olin vuonna 2019 Saksassa työmatkalla, huomasin liikennevaloissa viereeni ajaneesta autosta, että RAV4:sta on tullut uusi sukupolvi. Seuraavana vuonna sain työpaikallani palkankorotuksen ja aloin miettiä, millaisen urheilullisen auton ostaisin seuraavaksi. No, samana iltana puolisoni kertoi maailman parhaan uutisen, eli että hän odottaa esikoistamme. Ajattelin, että nyt on aika muuttaa myös ajatus autosta hieman aikuisemmaksi.”
Olen sopeutunut isompaan SUV:hen aika hyvin. Löysin sopivan istuma-asennon nopeasti ja ajettavuus tuntui heti hyvältä. Takapenkki on niin iso, että 360 astetta pyörivä lastenistuin mahtuu sinne helposti. Ja vaikka auto on iso, se myös liikkuu pirtsakasti. Tärkeintä ehkä kuitenkin on se, että Toyota on luotettava auto. Se on vähän niin kuin vakuutus siitä, että matka sujuu hyvin. Sellaiset asiat korostuvat, kun mukana on pieni lapsi.
Luotettavuutta ja nostalgiaa. Kun olin ehkä viisivuotias, sain serkultani tarran, jossa oli Castrol Celica WRX -ralliauto. Vaikka kyseessä oli vain tarra, se oli hienoin näkemäni auto. Sen jälkeen myös kaikkien pikkuautojen piti olla Toyoto-merkkisiä. Myöhemmin katselin Initial D -piirrettyä, missä tofukuski ajaa hyvin vanhalla Toyota Corollalla. Ehkä juuri siksi haluan aina valita Toyotan myös autosimulaattoreissa, joita pelaan mielelläni.
Ehkä olen ajanut aiemmin liian vanhoilla autoilla, mutta RAV4:ssä teknologia ja lisävarusteet ovat osoittautuneet tosi mukaviksi. Esimerkiksi Apple CarPlay ja monipuolinen viihde- ja navigointijärjestelmä on tosi iso plussa. Varusteista tykkään erityisesti sähköisesti avautuvasta takaluukusta, adaptiivisesta vakionopeudensäätimestä – ja näin talvella tietenkin ratin lämmityksestä. Tuntuu myös mukavalta, että onnettomuuden varalta autossa on automaattinen hätäpuhelinjärjestelmä.
Aikaisemmin vaihdoin autoa tosi tiheästi, ehkä pari kolme kertaa vuodessa. Mietin aina, minkälaista sporttia halusin, sillä auton piti olla vikkelä mutta toimia myös arkiajossa hyvin. Nyt alla on tarpeisiini ja elämäntilanteeseeni sen verran hyvin sopiva auto, että vaihtoväli taitaa venähtää huomattavasti aiempaa pidemmäksi.
Korona-aikana olen ollut enimmäkseen etätöissä, joten päivittäinen työmatka-ajo on jäänyt oikeastaan kokonaan pois. Enimmäkseen ajamme hupiajoa, käymme mummolassa tai teemme pieniä matkoja Suomen eri kaupunkeihin. RAV4:n parhaita puolia on se, että se sopii hyvin monenlaisen ajoon. Se on maantiellä ripeä, mutta korkean maavaran vuoksi talven pahimpinakaan lumi- ja jääkeleinä ei tarvitse pelätä, että pohjamuovit jäisivät penkkaan kiinni.
Niitä on paljon, mutta erityisen hyvin mieleeni on jäänyt eräs työpaikkamme projektin päätöstilaisuus. Lähdimme ajamaan työporukalla Premier Parkiin Porvooseen ajoharjoitteluradalle koko päiväksi. Saimme paljon oppia ja vinkkejä päivän aikana, ja lopulta pääsimme testaamaan oppeja päivän päätteeksi kisassa toisiamme vastaan. Mikä tärkeintä, voitin koko kisan!
Nykyinen on aika hyvä, mutta kieltämättä joskus tekisi mieli takaisin hieman urheilullisempiin autoihin. Ehkä paras yhdistelmä olisi jokin tilava, mutta samalla tosi tehokas farmari, jonka potku piristäisi arkisia ajoja.
