Tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 yhteensä 13 953 riistaonnettomuutta, mikä käytännössä tarkoittaa hirvieläinonnettomuuksia. Hirvieläinonnettomuuksien määrä väheni hivenen yllättäenkin edelliseen vuoteen 2020 verrattuna: Onnettomuuksia oli 51 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ifin Toyota-vakuutuspäällikkö Johanna Johanssonin mukaan tähän on monta syytä. Yksi syy on se, että viime vuonna metsästyksen avulla saatiin ensimmäistä kertaa valkohäntäpeurakanta pienenemään.
"Peurakannan rajoittamisen lisäksi onnettomuuksien määrän laskuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet korona-aikana vähentynyt liikenne sekä monen kuljettajan aiempaa taloudellisempi ajotapa, jolla on pyritty pienentämään polttoaineen kulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuljettajalla on alhaisempi tilannenopeus, minkä takia onnettomuus voi olla kokonaan vältettävissä", lisää Johansson.
Useimmiten autoon törmää valkohäntäpeura, toiseksi useiten metsäkauris ja kolmanneksi – onnettomuuksissa yleensä pahimmat vahingot aiheuttava – hirvi.
Vaikka peurakolareita sattuu eniten, ne onneksi aiheuttavat yleensä vahinkoja vain autolle.
"Useimmiten peurakolareissa vaurioituvat auton puskuri, valoumpiot sekä auton kyljet. Ifin tilastojen mukaan näistä vahingoista korvataan asiakkaalle keskimäärin 3100 euroa", kertoo Johansson.
Ifin tilastoista käy myös ilmi, että Toyota-kuljettajille sattuu keskimäärin vähemmän hirvieläinkolareita kuin muiden automerkkien kuljettajille.
"Tämä trendi on ollut havaittavissa Toyota-kuljettajien osalta jo kymmenen vuoden ajalta", Johansson lisää.
Hirvieläinonnettomuus voi sattua kenelle vain, mutta omaa onnettomuusriskiä on myös mahdollista pienentää huomioimalla muutaman asian liikenteessä.
"Kaikkein tärkeintä on alentaa nopeutta. Silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa havaita, mitä on tapahtumassa ja toisaalta riittävästi aikaa jarruttamiseen. Auton jarrutusmatka on noin 30 metriä, jos ajaa kuivalla ajokelillä 80 km/h nopeudella", Johansson toteaa.
Johansson kehottaa olemaan erityisen tarkkana auton ratissa aamu- ja iltahämärässä, jolloin hirvieläimet liikkuvat eniten.
"Kannattaa seurata tarkasti myös tien varsilla olevia hirvi- ja peuravaaramerkkejä. Niillä kohdin on oikeasti todettu, että eläinten kulkureitit kulkevat siitä tien yli."
Omaan turvallisuuteen voi vaikuttaa myös pitämällä ajoneuvonsa kunnossa. Erityisesti auton ajo- ja kaukovalojen toiminta kannattaa tarkistaa ennen kuin ajaa pimeässä.
Eniten hirvieläinkolareita sattuu pimeään vuodenaikaan loka-joulukuussa, jolloin Ifin tilastojen mukaan sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista. Loppuvuodesta eläimet ryntäilevät luonnossa monestakin syystä.
"Lokakuun alussa käynnistyvä metsästyskausi saa eläimet liikkeelle, mutta eläinten syksyiset kiima-ajat aiheuttavat ryntäilyä muutenkin. Lapissa autoilevien kannattaa muistaa myös, että myös porot voivat tähän aikaan vuodesta säntäillä rykimäajan vuoksi samalla tavalla kuin muutkin hirvieläimet", Johansson toteaa.
"Ja tietysti pienemmätkin eläimet, kuten ketut ja jänikset voivat aiheuttaa törmäyksessä vahinkoja."
Toyota-vakuutus on tässä mielessä hyvä valinta, sillä se korvaa törmäysvahingot hirvieläinten lisäksi myös muihin eläimiin, Johansson jatkaa.
Lue lisää: Toimi näin, jos joudut hirvieläinonnettomuuteen
Toyota Vakuutuksen myöntää If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, rekisteröity kotipaikka Tukholma, Y-tunnus 1602149-8, PL 4, 00025 IF
1. Kuinka kauan olet harrastanut metsästystä?
Metsästyskortti minulla on ollut jo pidempään, muistaakseni vuodesta 2009 asti. Aktiivisemmin olen metsästänyt noin 10 vuotta.
2. Mitä metsästät?
Pääsääntöisesti metsästän pienriistaa seisovan lintukoirani Tyrskyn kanssa. Rodultaan Tyrsky on Bourbonnais'nseisoja.
3. Oletko koskaan itse törmännyt autolla eläimeen tai joutunut läheltä piti -tilanteeseen?
En onneksi ole koskaan törmännyt hirvieläimeen, mutta lähellä piti -tilanteita kyllä on ollut.
Kerran Lapin reissulla poro säntäsi yhtäkkiä auton eteen. Onneksi oli valoisaa ja tie suora. Ehdin jarruttaa niin, että poro jäi metrin päähän. Tyrsky oli myös asianmukaisesti turvavöissä.
4. Onko metsässä liikkuminen turvallista metsästysaikana?
Kyllä se minun mielestäni on turvallista. Hirvijahdeissa on aina metsästyksen johtaja, joka huolehtii metsästyksen turvallisuudesta ja tiedottaa ylimääräisestä liikkeestä metsässä välittömästi kaikille metsästyksessä mukana oleville. Metsässä liikkuessaan kannattaa kuitenkin aina pukeutua värikkäästi ja vaihtaa muutama sana, jos näkee muita ihmisiä metsässä. Samalla voi kertoa, minne päin on menossa, jotta reitit voidaan huomioida puolin ja toisin.
5. Mitä valmistat mieluiten metsästämästäsi riistasta? Mikä on suosikkisi riistaruoista?
Linnuista suosikkini ovat kyyhky ja riekko. Valmistan riistaruuan mieluiten paistamalla sen ulkona muurikalla. Riista ei tarvitse kaverikseen kuin pippuria, suolaa, yrttejä ja sienikastikkeen. Kun ruoka on itse hankittu, on parasta, kun saa kokata ja nauttia ruuan ulkona.
