Poliisin tilastot osoittavat, että moottoriajoneuvojen käyttövarkauksia tehdään vuosittain vajaat 5000 kappaletta. Näistä kohdistuu henkilöautoihin vajaat 2000 ja pakettiautoihin vajaat 400. Rosvojen mukaan päätyneistä autoista noin 20 prosenttia jää pysyvästi kateisiin.
Tällä vuosituhannella autovarkauksien määrä on romahtanut, sillä vielä vuonna 2000 autovarkauksia tehtiin lähes 13 000. Syynä positiiviseen muutokseen on Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen mukaan autojen parantuneet ajonestojärjestelmät. 80–90-luvulla valmistetun auton luvaton käyttöönotto oli vorolle helppo tehtävä, mutta nyt auton varastaminen ilman avaimia edellyttää jo korkeaa teknistä osaamista.
"Ilman avaimia nykyautojen ajonestoa on vaikea ohittaa. Nykyiset käyttövarkaudet perustuvatkin siihen, että avaimet saadaan käyttöön esimerkiksi huijaamalla autoliikettä tai rahoitusyhtiötä kaupantekovaiheessa. Avaimia myös anastetaan erilaisista avainsäilöistä sekä asunto- tai liikemurtojen yhteydessä tai hankitaan muulla tavoin luvattomasti haltuun", Pöyhönen kertoo.
Ifin korvauspalveluiden johtaja Juha T. Virtanen on samoilla linjoilla Pöyhösen kanssa. Hän uskoo, että ajonestojärjestelmien ohella varkaita karkottavat nykyautoissa yleistyneet älypuhelinsovellukset. Niiden avulla auton sijainnin voi määrittää käden käänteessä.
"Autovarkauksissa näkyy selvästi rikollisuuden ammattimaistuminen. Varkauden kohteeksi joutuvat yleensä kalliit erikoisautot. Niin sanottuja perusautoja ei Suomessa juuri enää luvatta viedä. On selvästi havaittavissa, että rikollisten mielenkiinto on siirtynyt autoista helpommin varastettaviin moottoriajoneuvoihin, kuten henkilönostimiin, kaivureihin ja traktoreihin", Virtanen toteaa.
Vaikka autojen käyttövarkaudet ovat laskeneet reilusti, kohdistuu henkilö- ja pakettiautoihin edelleen runsaasti rikollista toimintaa. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomessa on tehty vuosittain yli 7000 automurtoa tai varkautta, joissa rikollisten matkaan on lähtenyt autojen arvokkaita osia tai autossa säilytettyjä tavaroita.
"Varkaita kiinnostavat autoihin jätetty arvokas irtain, kuten tietokoneet, lompakot ja työkalut. Viime aikoina polttoaineiden, varaosien ja materiaalien maailmanmarkkinahintojen nousu on alkanut näkyä varkauksissa. Esimerkiksi turvatyyny-, navigaattori- sekä katalysaattorivarkaudet ovat lisääntyneet merkittävästi ja polttoainetta varastetaan tankin korkki hajottamalla tai poraamalla tankkiin reikä", Pöyhönen sanoo.
Erityisesti juuri katalysaattorivarkauksista on tullut todellinen vitsaus. Katalysaattorit sijoittuvat auton pohjaan, korin ulkopuolelle, joten ne voidaan sahata irti pakoputkistosta murtautumatta autoon. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 2815 katalysaattorivarkautta. Pöyhönen arvioi, että tänä vuonna varkaudet pysyvät viime vuoden tasolla.
"Vielä vuonna 2020 katalysaattorivarkauksia kirjattiin ”vain” 700 kappaletta. Nyt tiettyjen metallien kohonneet maailmanmarkkinahinnat ovat lisänneet voimakkaasti varkauksia. Toyotan automalleista varkaita ovat kiinnostaneet erityisesti Priuksen katalysaattorit", Pöyhönen sanoo.
Virtanen listaa varkaiden havittelemiin osiin myös autojen ratit ja valoumpiot. Hänen mukaansa varkauksia tehdään selvästi tilaustyönä. Niitä osia varastetaan, joista on kulloinkin markkinoilla kysyntää.
"Suomen etuna on se, että varkauksiin liittyvät trendit saapuvat Suomeen muiden pohjoismaiden kautta. Pystymmekin jonkin verran ennakoimaan tulevaa. Teemme paljon yhteistyötä varkauksien selvittämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi esimerkiksi rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa", Virtanen sanoo.
Autojen ja autonosien varkauksia tehtailevat sekä kotimaiset että ulkomaiset rikolliset. Osa Varastetusta tavarasta jää Suomeen, osa myydään kansainvälisille markkinoille. Poliisin tilastot osoittavat, että noin puolet autoihin liittyvistä varkauksista tehdään Uudenmaan alueella.
"Kaikista Suomessa tehdyistä autovarkauksista ja murroista neljännes tehdään Itä-Uudenmaan alueella, 16 prosenttia Helsingissä ja 15 prosenttia Länsi-Uudellamaalla", Pöyhönen sanoo.
Virtasen ja Pöyhösen mielestä turvallisimpia paikkoja auton säilytykseen ovat kameravalvotut parkkihallit sekä hyvin valaistut ja vilkasliikenteiset kadut ja paikoitusalueet. Nykyautojen lukitus-, hälytys- ja ajonestojärjestelmät ovat jo niin tasokkaita, että esimerkiksi erillisiä rattilukkoja ei tarvitse auton suojaksi viritellä. Vanhemmissa harraste- ja keräilyautoissa ne toki ovat edelleen hyvä turvavaruste.
Autoon murtautumista voi tehokkaasti ehkäistä poistamalla autosta arvokkaan irtaimiston. Jos autoon on välttämätöntä jättää tavaroita, ne kannattaa sijoittaa katseilta piiloon esimerkiksi tavaratilan peitteen alle tai hansikaslokeroon. Virtanen suosittelee kiinnittämään huomiota myös auton lukitsemiseen ja avainten säilyttämiseen.
"Auton etälukitsemisen kanssa tulee olla tarkkana, jotta ovet eivät vahingossa jää auki. Avaimet tulee säilyttää huolellisesti turvallisessa paikassa poissa näkyviltä ja ulko-ovien läheisyydestä. Keyless-toiminnolla varustettuja autoja on maailmalla varastettu jo kaappaamalla avaimen signaali esimerkiksi ulko-oven läpi, jolloin auto on pystytty käynnistämään ilman avainta. Tällaisia rikoksia ei Suomessa onneksi vielä ole tehty", Virtanen sanoo.
Pöyhönen muistuttaa, että varkaat voivat pyrkiä saamaan autoja käyttöönsä myös huijaamalla esimerkiksi autokauppojen yhteydessä.
"Jos autoa lähtee omatoimisesti myymään, kannattaa tarkistaa ohjeet turvallisen autokauppaan Traficomin verkkosivuilta. Auton myyjän on aina tärkeä varmistaa, että ostajan maksama kauppasumma on todellakin siirtynyt omalle tilille. Ostajan esittämiin kuitteihin ei pidä yksistään luottaa", Pöyhönen muistuttaa.
