Millaiset edellytykset vedyllä on yleistyä autoilun käyttövoimana Suomessa? Suomen vetytalouden ja -tekniikan asiantuntijoiden mukaan edellytykset vetyliikenteen syntymiseen ja kasvuun ovat suorastaan poikkeukselliset. Suomen vetyliikenteen edelläkävijät kokoontuivat maaliskuussa Northern Power – H2 Now! -tilaisuuteen Oulun kaupungin BusinessOulu-liikelaitoksen sekä Toyota Auto Finlandin ja energia-alan kehitysyhtiön Skartan kutsumina.
Vetyautoilun edellytys on toimiva ekosysteemi sen ympärillä: ei riitä, että myynnissä on vetyautoja, vaan sen jakeluverkoston on oltava kattava ja vetyä pitää olla saatavilla riittävästi vetyasemille. Vetyautoilun tulevaisuus riippuu siis investoinneista vedyn valmistukseen.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tilaisuuden yhteydessä, että valtion investoinnit vetytalouteen ovat yhdelle toimialalle historiallisen suuret. Hän kertoi, että investoinnit vetytalouteen kasvavat miljardiin euroon.
”Valtio rahoittaa vetyhankkeita sadoilla miljoonilla euroilla. Suomella on mahdollisuus tuottaa vuonna 2030 kymmenen prosenttia EU:n tavoittelemasta vetymäärästä.”
Suomen erityisaseman taustalla on muun muassa erittäin runsas panostus tuulivoimaan. Kansallisen vetyverkoston puheenjohtaja ja vety-yhtiö Hycamiten hallituksen puheenjohtaja Matti Malkamäki huomautti puheenvuorossaan, ettei vety ole energian lähde, vaan tapa siirtää energiaa. Siksi vetytalous nousee vihreän energian lähelle: vety on keino varastoida aurinko- tai tuulisähkön energiaa.
”Suomella on mahdollisuus tehdä tuulivoimalla 20 gigawattia sähköä, mikä on kilpailuetu verrattuna Keski-Eurooppaan.”
Suomen ensimmäinen vetytankkausasema nousee Lietoon Avanti-logistiikkakeskukseen vuoden 2024 aikana. Sen rakentajalle, erityisesti raskaalle liikenteelle vetyasemaverkostoa suunnittelevan Vireonin tavoitteena on varustaa Suomi 40–50 vetytankkausasemalla vuosiin 2030–2035 mennessä.
Projektijohtaja Petri Luoma kertoo, että toistaiseksi Liedon asema on ainoa julkistettu kohde. Yhtiöllä on lisäksi tonttivaraukset Vantaalla, Jyväskylässä ja Lempäälässä. Asemille tulee tankkauspisteet sekä raskaan liikenteen että vetyhenkilöautojen tankkausjärjestelmille.
”Asemien sijainnit on mietitty raskaan liikenteen mukaan. Vetykaluston yleistymisen nopeutta on vaikea ennakoida, mutta se tiedetään, että se tulee. Suunnitelmissamme näkyy jo nyt, että vedynvalmistuksen kapasiteetti pitää pystyä kasvattamaan.”
